Luontojärjestön valitusoikeuteen on otettu kahdesti kantaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa – "Valittamisessa on oltava vastuullinen, järjestelmää ei ole tarkoitettu kiusantekoon"

Laajaa muutoksenhakuoikeutta, eli valitusoikeutta ei pidä rajata, sanoo Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen yliopisto-opettaja Kimmo Malin.

”On hyvä asia, että hallinnon lainvastaiset päätökset oikaistaan oikeudessa.”

Malin kuitenkin huomauttaa, että muutoksenhakujärjestelmä ei ole tarkoitettu tarkoitushakuiseen ja järjestelmälliseen kiusantekoon.

”Toimijoiden on oltava vastuullisia, se ajatus on järjestelmän ja sen käyttämisen sääntelyn taustalla.”

Metsästyslain erityissäännöksen perusteella Suomen riistakeskuksen tekemässä poikkeuslupa-asiassa valitusoikeus on asianosaisen lisäksi myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kahdesti ottanut kantaa luontojärjestön valitusoikeuteen. Riistakeskus myönsi sutta koskevan poikkeusluvan Kainuuseen vuonna 2014. Yhdistys, jonka kotipaikka oli Mänttä-Vilppulassa ja toimialue käsitti Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomen, valitti päätöksestä.

Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta, koska ei pitänyt yhdistystä paikallisena tai alueellisena yhteisönä. Sillä ei ollut paikallista toimintaa ja matkaa kotipaikasta lupa-alueelle oli noin 300 kilometriä. Yhdistys valitti hallinto-oikeuden päätöksestä, mutta KHO päätyi vuonna 2015 vuosikirjapäätöksessä samaan ratkaisuun hallinto-oikeuden kanssa, valitus tuli jättää tutkimatta.

Vuonna 2017 KHO antoi uuden vuosikirjapäätöksen valitusoikeudesta. Pohjois-Savoon myönnetystä luvasta valittaneen yhdistyksen sääntöjen mukainen kotipaikka oli Kuhmossa ja toimialue käsitti toisiinsa rajautuvien Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien alueet.

Hallinto-oikeus eväsi valitusoikeuden ja yhdistys valitti päätöksestä. Tällä kertaa KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. KHO katsoi, että valitusoikeus on vähintään sääntöjen mukaisella toiminta-alueella, eikä se edellytä toimintaa. Oikeus on mahdollisesti myös sitä laajemmalla, jos kyseessä on tosiasiallinen toiminta.

Lue lisää:

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan mukaan susilupia koskevien valitusten tavoitteena on saada riittävästi oikeuskäytäntöä – ”Valitus ei ole automaatio, vaan aina tapauskohtainen"

"Valitusoikeutta käytetään hyvin harkitusti", kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja