

Neljä vuotta sitten Päivi Suutari sai soiton, joka pisti kokeneen johtajan miettimään.
Tarjolla olisi pesti synnyinseudulla Kotkassa, jossa alettiin valmistella paperi- ja kartonkiyhtiö Kotkamillsin myyntiä. Suutari oli Singaporessa vetämässä Huhtamäen Kaakkois-Aasian kuppi- ja lautasliiketoimintaa.
”Aikani mietin ja totesin, että olisihan se aika kiva palata kotiseudulle. Siinä oli vierähtänyt jo reilu 30 vuotta maailmalla.”
Suutari palkattiin Kotkamillsin kehitysjohtajaksi. Yhtiön uudeksi omistajaksi tuli elokuussa 2021 itävaltalainen kartonkijätti Mayr-Melnhof. Silloin Suutari yleni nimensä emoyhtiön mukaan muuttaneen MM Kotkamillsin toimitusjohtajaksi.
Tehdas palasi rattaaksi suuremman omistajan koneistoon. Edelliset 10 vuotta Kotkamills oli pärjännyt itsenäisenä valmistajana kahden eri pääomasijoittajan omistuksessa.
Suutari kertoo varautuneensa kohtaamaan keskieurooppalaista, byrokraattista yrityskulttuuria.
”Ajattelin, että mitenköhän se menee hitaaksi ja jäykäksi toiminta, kun tulee enemmän portaita. Päinvastoin, tekeminen on ollut aika dynaamista.”
Suutarin mukaan Mayr-Melnhofilla on oltu innokkaita oppimaan kotkalaisilta. Moni palaveri on pidetty itävaltalaisten aloitteesta Kotkassa, ja MM Kotkamillsiltä lähti keväällä retkikunta opastamaan uuden koneen käyttöönottoa konsernin Neussin kartonkitehtaalla.
Vastavuoroisesti käynnistysapuja kysellään seuraavaksi Kotkaan. Helmikuussa tehtaalle valmistuu oma arkittamo, jota ei aikaisemmin ole ollut.

Jos alan valinta olisi mennyt suvun mukaan, Suutari kasvattaisi ruusuja. Hänen isänsä ja setänsä ovat olleet uranuurtajia niiden kasvihuonetuotannossa.
Perheyrityksen jatkajiksi päätyivät kuitenkin vanhemmat sisarukset, ja Suutari päätti hankkia leipänsä muualta. Hän valmistui Lappeenrannasta kemian diplomi-insinööriksi, löysi metsäteollisuuden diplomityön kautta ja päätyi kansainväliselle uralle.
Suurkaupungeissa vietettyjen vuosien jälkeen Suutari on nauttinut suomalaisesta luonnosta aina, kun ehtii. Tuntumaa siihen on tullut myös pienen metsätilan omistajana.
”Seuraan mielenkiinnolla metsäasioita, metsä on minulle osa suomalaisuutta.”
Arkeen kuuluu merikaupunki Kotkan lisäksi järvimaisemaa, sillä Suutari asuu miehensä kanssa Lappeenrannassa. Kotkassa kuluvat työviikot.
Työtä on leimannut viime vuosina kaikkea muuta kuin tasainen meno kartonkibisneksessä.
MM Kotkamillsin tärkein raaka-aine on sahanpuru. Yhtäkkiä siitä piti kilpailla kynsin ja hampain energiayhtiöiden kanssa, kun Venäjän-tuonnin loppuminen kiristi kuitu- ja energiapuumarkkinat.
Hankinta-aluetta on laajennettu, ja aika ajoin Kotkaan saapuu laivalastillinen purua Ruotsista asti.
Tänä vuonna Suutari on joutunut kohtaamaan laskukauden. Kartonkitehtaan väkeä on lomautettu ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen, ja saha päätettiin sulkea kokonaan. Työt päättyivät 64 työntekijältä.
Suutarilla on aiempaa kokemusta vastaavista tilanteista, mutta mukavia ne eivät ole kenellekään.
”Sulkemiset ja irtisanomiset ovat aina kaikkein ikävimpiä työtehtäviä, mitä eteen tulee.”
Sahan kohtaloksi koitui korjausvelka yhdistettynä sahatavaran heikkoihin hintoihin. Tuotanto on ollut tappiollista jo vuoden.
Toinen tehtaan päätuotteista on laminaattipaperi, jota käytetään muun muassa rakentamistuotteissa. Senkin heikot näkymät ymmärtää rakennusalan alhoa vasten.
Mutta miksi elintarvikekartongin kulutus on vähentynyt? Ainahan ihmisten pitää syödä.
”Kauppojen hyllyiltä valitaan halvempi tuote. Kaupan omat private label -tuotteet pakataan usein kartongin sijaan muoviin”, Suutari selittää.
Kartonki- ja laminaattipaperivalmistaja MM Kotkamillsin toimitusjohtaja vuodesta 2021.
Työskennellyt aikaisemmin johtotehtävissä Huhtamäellä ja Stora Enson pakkausliiketoiminnassa muun muassa Singaporessa, Riiassa ja Lontoossa.
Valmistunut kemiantekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta (nyk. Lappeenrannan yliopisto).
Täytti keväällä 60 vuotta. Kotoisin Kotkasta, asuu miehensä kanssa Lappeenrannassa.
Harrastuksiin kuuluu golfin pelaaminen, luonnossa liikkuminen sekä johtamisaiheinen lukupiiri.
Kotkamills on saanut aiemmin tarvitsemastaan sahanpurusta noin 10 prosenttia ja hakkeesta 30 prosenttia omalta sahalta, joten puuraaka-aineen hankinnassa haastetta riittää jatkossakin. Oman hakettamon kapasiteettia on tarkoitus lisätä, ja jonkin verran haketta Kotkamills ostaa valmiina. Tehtaan pitäminen kannattavana ei tule olemaan helppoa, Suutari myöntää.
”Kun katsotaan ensi ja seuraavaa vuotta eteenpäin, raaka-aineiden hintakehitys luo kustannuspaineita.”
Myös maakaasu on ollut MM Kotkamillsille elintärkeää. Sillä katetaan puolet energiantarpeesta. Venäjän kaasuputkien tyrehtyminen ei haitannut, koska kaasunsa tehdas on saanut Balticconnector-putken kautta Virosta. Kun putki vaurioitui yllättäen lokakuussa, osoittautui, että Suomen varautuminen kaasupulaan ei ole ollut turhaa.
”Nyt kun putki ei ole käytössä, ollaan tosi tyytyväisiä että Inkoossa on nesteytetyn maakaasun terminaalilaiva. Aluksi tuntui, että onko sille mitään käyttöä, mutta ykskaks yllättäen se nousi arvoon arvaamattomaan.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
