Susikanta kasvaa edelleen – perhelaumojen määrä oli maaliskuussa suurin 25 vuoteen

Suomen susikanta on 2000-luvulla välillä kasvanut, välillä vähentynyt. Perhelaumojen määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien ja oli maaliskuussa 2021 suurempi kuin kertaakaan aiemmin vuosijaksolla 1996–2021, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola tiedotteessa.

Luke julkaisi tänään keskiviikkona suden kanta-arvion. Arvion mukaan tämän vuoden maaliskuussa Suomessa oli todennäköisimmin yhteensä 57 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä.

Perhelaumojen todennäköisin määrä oli 35 ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 22.

Kokonaan Suomen puolella oli 28 perhelaumaa ja 20 paria. Laumareviireistä seitsemän ja parin reviireistä kaksi oli rajareviirejä, eli ne sijaitsivat Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin.

"Perhelaumojen määrä oli noin 16 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin maaliskuussa 2020 ja parien määrä noin 23 prosenttia suurempi. Uusista reviireistä valtaosa syntyi läntiseen Suomeen", sanoo Kojola tiedotteessa.

Läntisen Suomen kannanhoitoalueella oli 21 perhelauman ja 12 parin asuttamaa reviiriä, vastaavasti itäisessä Suomessa arvioitiin olleen 13 perhelaumaa ja yhdeksän paria.

Reviirien jakautumisessa Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja poronhoitoalueen välillä ei ollut merkittävää muutosta maaliskuuhun 2020 verrattuna.

Läntisen Suomen kannanhoitoalueella vahvimpien susikantojen alueita ovat Varsinais-Suomi ja Etelä-Satakunta sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa. Näillä alueilla valtaosa reviireistä oli perhelauman asuttamia.

Itäisessä Suomessa susikanta painottui Kainuun ja Pohjois-Karjalan itäosiin sekä Pohjois-Savon pohjoisosiin.

Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2021 olleen 279−321. Susikannan runsastumisen taustalla on hyvä pentutuotto erityisesti siellä, missä susille on ollut saatavilla hyvin ravintoa, todetaan Luken tiedotteessa.

Luken susikannan kehitystä kuvaavan ennustemallin mukaan reviirien määrä todennäköisesti kasvaa edelleen.