Hakkuiden kausivaihtelua pitäisi tasoittaa, kun venäläisen puun tuontia korvataan kotimaisella, Koneyrittäjät esittää

Venäläisen puun ja hakkeen käyttö Suomessa on loppumassa.

Metsäyhtiöt ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä puun tuonnin Venäjältä Suomeen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Vastapakotteena Venäjä on kieltämässä koivukuidun, koivuvaneritukin ja energiahakkeen viennin epäystävällisiin maihin, joihin se lukee myös Suomen.

Suomeen tuotiin puuta ja haketta ulkomailta Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan viime vuonna yhteensä 12,5 miljoonaa kuutiometriä. Määrästä Venäjältä oli lähtöisin 74 prosenttia eli 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Tuontipuusta Virosta tuli 12 prosenttia ja Latviasta 9 prosenttia.

Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola toteaa, että Venäjän tuonnin nopea korvaaminen kotimaisella puulla on iso haaste.

"Osa venäläisestä puusta pitää epäilemättä korvata jostain muualta tulevalla tuontipuulla", Jaakkola arvioi.

Hakkuiden lisääminen nykyisellä kuljettajamäärällä ja konekalustolla on Jaakkolan mukaan mahdollista. Hän viittaa viime vuoden hakkuiden huippukuukausiin.

Teollisuuspuuta hakattiin Luken mukaan viime maaliskuussa peräti 7,4 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi kolmena muuna kuukautena hakkuut ylittivät kuusi miljoonaa kuutiota.

Jos joka kuukausi olisi hakattu maaliskuun määrä, viime vuoden hakkuut olisivat nousseet 88,8 miljoonaan kuutiometriin eli 13 miljoonaa kuutiota toteutunutta määrää suuremmaksi.

"Tilastot kertovat, että parhaimmillaan meillä pystytään korjaamaan yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä kuukaudessa, vaikka ympäri vuoden ei sellaista korjuumäärää voida ylläpitää", Jaakkola sanoo.

Resurssien tehokas käyttö edellyttäisi hänen mukaansa hakkuiden kausivaihtelun tasoittamista.

"Metsäkoneyrittäjät ovat ennenkin näyttäneet venymiskykynsä. Se nähtiin esimerkiksi vuosien 2014 ja 2018 välillä, kun hakkuumäärät kasvoivat 65 miljoonasta 78 miljoonaan kuutiometriin", Jaakkola sanoo.

Tänä talvena metsäkoneyrittäjien venymiskyky on ollut erityisellä koetuksella, kun rajusti noussut polttoaineen hinta on aiheuttanut vakavan kannattavuuskriisin.

Kriisin ratkaiseminen vaatii Jaakkolan mukaan nopeita toimia, jotta yrittäjien toiminta voi jatkua.

Osa koneyrittäjistä on joutunut UPM:n lakon sijaiskärsijöiksi, kun yhtiölle työskennelleitä koneketjuja on jouduttu pysäyttämään ja kuljettajia lomauttamaan.

"Huoli ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien siirtymisestä muille aloille on suuri, kun töitä ei pystytä tarjoamaan", Jaakkola harmittelee.

Hakkuut nousivat viime vuonna Suomessa Luken ennakkotietojen mukaan 76 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuuden käyttöön puuta meni noin 65 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi puuta korjattiin energiaksi noin 10 miljoonaa kuutiometriä.

"Viime vuoden hakkuumäärä oli kautta aikojen toiseksi suurin. Huippuvuonna 2018 hakattiin runsaat kaksi miljoonaa kuutiometriä enemmän", kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Suomen metsien suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on Luken mukaan kymmenvuotiskaudella 2016–2025 keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Ennakkotietojen perusteella tästä suurimmasta hakkuukertymästä hyödynnettiin vuonna 2021 koko maassa 94 prosenttia ja jaksolla 2016–2021 keskimäärin 91 prosenttia.

"Viime vuoden maakunnittaisia hakkuumääriä ei tiedetä vielä, mutta todennäköisesti hakkuumahdollisuuksiin suhteutettu hakkuiden määrä vaihtelee maakunnittain entiseen tapaan huomattavan paljon", arvioi Torvelainen.

Venäläisen tuontipuun korvaaminen kotimaisella puulla on Torvelaisen mukaan haastavaa, kun otetaan huomioon suurin ylläpidettävissä oleva 80,5 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärä.

"Kyllä se tiukkaa tulee tekemään ainakin Etelä-Suomessa", Torvelainen sanoo.

Lue lisää:

Koskisen lopettaa Venäjän toiminnot – puun tuonnin tyrehtymisellä suurempi merkitys kuin sahan alasajolla

Venäjän asettama puuhakkeen vientikielto osuu Joensuun lämpövoimalaan – "Osasimme odottaa tätä"