Tämän takia Varsinais-Suomen metsästäjät odottavat suden dna-näytteiden valmistumista
Suden ja ilveksen kanta-arvioiden tarkkuudesta on vuosien saatossa käyty kiihkeää keskustelua.Tilaajalle
Alueen metsästäjät odottavat nyt suurella mielenkiinnolla dna-tulosten valmistumista. Kuva: Timo HeikkalaVarsinais-Suomen metsästäjät ovat pitkään kritisoineet Luken alueelle määrittelemiä susi- ja ilvesmääriä.
”Määrittelyssä käytetään oletusarvona tutkimustietona saatua reviirialaa. Metsästäjät ovat sitä mieltä, ettei Varsinais-Suomen riistarikkaalla ja maastollisesti rikkonaiselle alueelle arvioidut susi- ja ilvesmäärät pidä paikkaansa”, sanoo alueella pitkään metsästänyt ja havaintoja seurannut Veli Seikola.
Seikolan mukaan molemmilla lajeilla lähisukulaiset tekevät uuden reviirin varsin lähelle vanhaa reviiriä. Esimerkiksi Kustavissa on Luken arvion mukaan vain yksi susireviiri, kun paikalliset metsästäjät ovat varmoja, että niitä on kaksi.
”Taivassalon osalta tilanne lienee vielä mielenkiintoisempi. Taivassalon itäiselle reunalle on asettunut todennäköisesti kolme pariskuntaa, lisäksi Taivassalon pohjoisrajalla on pentulauma, jossa on tällä hetkellä kahdeksan eläintä.”
Hänen mielestään ero mallinnusten ja havaintojen välillä selittynee sekä susien että ilvesten kohdalla muun muassa tarjolla olevan ravinnolla ja naaraan reviirikäyttäytymisellä.
”Tutkimusmallit eivät mahdollista tilannetta, jossa useammalla naaraalla on pentureviiri hyvin lähellä toisen naaraan reviiriä. Naaraan reviiriksi on mallinnuksissa mitoitettu huomattavasti suurempi alue kuin todellisuudessa. Varsinais-Suomessa naarailla oli kuitenkin pentueita alle kahden kilometrin päässä toisistaan.”
Alueen metsästäjät odottavat nyt suurella mielenkiinnolla, millainen määrä kiintiömetsästyksen aikana ammutuista susista on aikaisemmin tunnistamattomia.
”Tämäkin otanta antaa viitteitä siitä, miten suuri osuus kunkin alueen petokannasta on onnistuttu tunnistamaan aiemmin dna-näytteillä.”
”Tämäkin otanta antaa viitteitä siitä, miten suuri osuus kunkin alueen petokannasta on onnistuttu tunnistamaan aiemmin dna-näytteillä. Se auttanee tutkijoita tekemään tarkemman kanta-arvion”, Seikola uskoo.
Metsästäjät tuottavat jatkuvasti paljon materiaalia tutkimuksen käyttöön suurpedoista. Nykyisin apuna ovat dna-analyysit, joilla tutkitaan metsästäjien lähettämiä susien kudos- ja ulostenäytteitä.
”Heti dna-keräyksen aloitusvuonna nähtiin menetelmän vaikutus Nousiaisten alueen kanta-arvioon. Aiemmin alueelle oli merkitty kahdeksan sutta, mutta dna-näytemäärä kertoi alueella liikkuvan kuusitoista sutta.”
Seikola kannustaakin kaikkia metsästäjiä toteuttamaan jälkilaskennan, mikäli se on vielä suorittamatta. Tätäkin tärkeämpää hänestä on jalkautua keräämään susien ulosteita.
”Sillä tavoin pääsemme mahdollisimman lähelle oikeaa susimäärää maassamme.”
Myös Luke haluaa kannustaa keräämisessä ja kiittää kaikkia vapaaehtoisia näytekerääjiä. DNA-näytteet ovat hyvin tärkeitä suden kannanseurannan kannalta.
”Erityisen tärkeitä DNA-näytteet ovat juuri Lounais-Suomessa, missä susireviirejä on vierivieressä, eikä reviirien erottelu ole mahdollista pelkkien Tassu-havaintojen avulla”, sanoo erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta.
Ennen Kustavin susijahtia Seikola arvioi, että susia olisi Kustavissa, Taivassalossa, Vehmaalla noin kaksikymmentä kappaletta kussakin.
”Pian kuulemme, millaisia tietoja alueella metsästettyjen susien dna-näytteistä on saatu”, Seikola toteaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
