Koneviesti: Juontokourat ja -vinssit ovat matalamman hankintakynnyksen metsätyövälineitä – vinssillä varustettu Fransgård-juontokoura syntyi erilaisia työlaitteita yhdistelemällä

Keski-Euroopan maissa juontomenetelmä on edelleen vahvasti käytössä. Menetelmän etuna on se, että puut saa vedettyä vaikeistakin paikoista pois, ja myös tarvittavat työlaitteet ovat yksinkertaiset – valmistajia on monia.

Juontovinssit ovat olleet osa Tanskalaisen Fransgård A/S:n tuotepalettia 1970-luvun lopulta lähtien. Mekaanisvetoisia traktorin nostolaitevinssejä on tarjolla laaja mallisto vetoteholuokissa 3–6 tonnia. Osaan juontovinsseistä on saatavilla naruohjauksen vaihtoehtona myös radio-ohjaus.

Nyt tarjolla on myös nostolaitekiinnitteisiä juontokouria. Yhdistämällä pienimmän mekaanisen juontovinssin koneisto ja suurimman juontokouran pihtiosa on syntynyt nyt kokeilussa ollut VHZ-2300.

• Hydraulisella rungonkäännöllä varustettu juontokoura
• Rungossa on sisäänrakennettu mekaaninen juontovinssi
• Valmistajan mallistossa myös malli VHG-1200R, jossa on rotaattorilla varustettu kahmari

Kolmen tonnin vetovoiman vinssi on sijoitettu koneen A-muotoisen rungon sisään. Vinssiä käytetään voimanulosoton voimalla, nopeus muutetaan ketjuvälityksellä. Vinssin rumpu on piilossa suojaritilöiden takana, pantatyyppinen jarrumekanismi on sen sijaan näkyvillä. Jarru pysäyttää vaijerin aina kun vihreästä vedon vaijerista päästetään irti – jarru vapautuu punaisesta narusta vetämällä. Kuva: Tommi Hakala

Vetovarren tapit ovat sekä Kat 1- että Kat 2 -mitoituksella ja muutos tapahtuu tappi kääntämällä. Tukijalat ovat suorakaideputkea, alapäässä on hieman taivutettu lappu, joka puree vinssattaessa maahan. Tukijalkojen tapit ovat irtoversiot ja kuvassa asennettuna väärin päin, mikä todettiin, kun toinen tukijalka katosi kokeilun lopussa hankeen – sokka pitää olla traktorin puolella suojassa. Kuva: Tommi Hakala

Vinssin vaijerin ulostuloaukon yläreunassa ja sivuilla on ohjainrullat, alapuolella on vain rungon sisällä sijaitseva taittopyörä. Tästä johtuen vinssin pitää olla mahdollisimman pystysuorassa, muuten vaijeri hiertää itseään rungossa olevaan reunaan. Tämä tapahtuu myös silloin, kun rungot juonnetaan aivan koneen viereen tai vedetään ajamalla lähellä olevaa nippua – alareuna kaipaisi tukirullan. Kuva: Tommi Hakala

Koska pitkiä runkoja pitää vetää toinen pää maassa, kone kulkee lähellä maanpintaa – ja kantoja. Jostain syystä koneen runko ei ole pohjastaan umpinainen. Vaikka työntövarsi oli säädetty pitkäksi laahaamalla juontamiseen, takareunan helma pääsi tarttumaan kiviin ja kantoihin ja se vääntyi. Pohjassa voisi olla etureunastaan pyöristetty pohjalevy, jonka ylöspäin taitetussa takareunassa olisi lisäksi juontoketjuille hahlot. Kuva: Tommi Hakala

VHZ-2300 perustuu A-malliseen runkoon, siinä on myös säädettävät vinssauksen tukijalat. Rungon alaosaan on sijoitettu pantajarrullinen vinssi. Jarru toimii automaattisesti käyttövipujen mekanismien ohjaamana – kun vaijeria kiristetään vihreästä köydestä, jarru vapautuu. Kun veto lopetetaan, jarru kiristyy automaattisesti. Jarrun saa vapautettua punaisesta köydestä vetämällä, näin vaijeri vapautuu ulosvedettäväksi. Jarrulle on esijännityksen säätökampi, jolla säädetään jarru vapaa-asennossa kevyesti laahaamaan – tällä estetään nopeasti vapautetun vaijerin sykkyröityminen kelalle.

Vinssin vaijeri kiertää yläosan taittopyörän ja kolmen ohjainrullan kautta rungon yläosaan. Vaijerin ulostuloaukko on sijoitettu siten, että vaijeri kulkee aina pihdin alapuolelta – näin vedettävä pölkky tulee suoraan pihdin alle tai sen viereen.

Leukojen avauma on 230 senttiä, eli kasoja ei ole tarpeen tehdä kapeiksi. Leukojen edessä on tukikaari, joka ohjaa puristuvan nipun rankoja suorempaan. Rungon kääntökulma on 45 astetta molempiin suuntiin ja sen ansiosta kasan pölkkyjä voi myös lajitella erilleen. Kuva: Tommi Hakala

Vaijerin päässä on hahlokoukku. Se on tarkoitettu käytettäväksi maksimissaan 8 millisen ainevahvuuden juontoketjujen kanssa – hätätilassa sen avulla saa muodostettua myös lenkin vaijeriin. Ohuempimateriaalisia ketjuja sopii siihen kaksi kerrallaan, jolloin perässä voi vetää kahta valmista nippua. Useamman nipun kiinnitys vaatisi vaijeriin asennettavaksi vaijerin päällä liukuvia vetohahloja. Kuva: Tommi Hakala

Rungon yläosaan on nivelletty juontopihtiosa. Vakiona on pihdin runko-osan hydraulinen kääntö. Eli traktorissa pitää olla kaksi kaksitoimista hydrauliikan ulosottoa. Rungon käännölle varattavassa venttiilissä suositellaan käytettäväksi uivan asennon mahdollistavaa versiota – tukkien ja pitkien runkojen pihtijuonnossa runko ei rasitu ja maassa toisesta päästään maassa laahaava taakka seuraa huitomatta traktorin jälkiä.

Pihtiversion rinnalla on saatavilla myös rotaattorilla ja ympäripyörivällä kahmarilla varustettu VHG-1200R. Se on tarkoitettu kokonaisten runkojen varastopaikalle juontoon. Rotaattorista johtuen juontokoura vaatii myös kolmannen kaksitoimisen venttiilin traktoriin. Valmistajalla on tarjolla myös lisävarusteena pikakiinnitteisiä lisäventtiilipaketteja sellaisiin traktoreihin, joissa ulosottojen määrä ei riitä.

VHZ 2300 tarvitsee peruskoneen varusteluksi kaksi kaksitoimista hydrauliikan ulosottoa. Niistä rungon käännölle käytettävän suositellaan olevan uivalla asennolla varustettu, jotta pitkien rankojen muodostama nippu saa kääntyillä vapaasti. Kokeilussa käytettiin myös hydraulista työntövartta, traktorissa otettiin kolmen virtauslinjan käyttöön pikakiinnitteinen tuplaajaventtiili (KV14/2012). Kuva: Tommi Hakala

Vinssin vaijerin ulostuloaukko on rungon toisessa reunassa. Vinssattaessa onkin juontokouran runko käännettävä täysin sivulle, jotta vaijeri ei tartu siihen. Vinssaus on siis tehtävä joko suoraan takaa tai traktorin kulkusuunnassa oikealta sivustalta. Kuva: Tommi Hakala

Yhdistelmäversiossa on jouduttu tekemään hieman kompromisseja. Koska vinssin komponentit vaativat tietyn tilan korkeussuunnassa, on juontopihdin nivelpiste korkeammalla kuin pelkässä juontokouraversiossa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nostolaitteiden liikevara alaspäin on maksimoitava nostotankoja säätämällä. Rungon alaosan on laskeuduttava maahan, sen lisäksi koneen pitää kallistua reilusti takaviistoon, muutoin eivät juontokouran leukojen kärjet ulotu maassa oleviin pölkkyihin. Myös työntövarren pituus on ennen käyttöä järkevää säätää tasaisella pihalla riittävän pitkäksi, jotta tarttumien kouralla onnistuu ongelmitta. Hydraulinen työntövarsi todettiin kokeilussa hyväksi varusteeksi.

Vinssauksen aikana koneen on oltava pystysuorassa tai takakenossa. Tämä siksi, että vaijerin ulostuloaukon kohdalla ei ole alaosan ohjainrullaa – alaspäin suuntautuva vaijeri hiertää itseään juontokouran korvakkeen terävään reunaan. Tilanne on sama myös silloin, jos juonnettua nippua vedetään vaijeriin kiinnitettynä. Fransgårdin joissakin juontokourissa on alakulmissa kiinnityspaikat juontoketjuille, myös VHZ-2300 kaipaisi niitä.

Pitkiä runkoja juonnetaan toinen pää maata pitkin laahaten. Siksi työntövarren korvakkeessa on pitkänmallinen ylempi reikä, jotta pölkyt voivat seurata vapaasti maanpintaa. Silti korkeutta on säädettävä aktiivisesti, jotta koneen runko ei tartu kantoihin ja kiviin kiinni. Lumisella kokeilutyömaalla rungot juonnettiin nippuina kuvion laitaan, missä kuitupuuosan käsittävä karsimaton latva myös katkottiin. Kuva: Tommi Hakala

Lyhyttä, eli alle 3 metristä, kuitupuuta voi kuljettaa kourassa kohtuullisena nippuna ja samalla juonto- vaijeriin niputettuna kulkee pari nippua tukkejakin. Jos juontoketjuille olisi kiinnityspisteet tukijalkojen lähellä, saisi kerralla kulkemaan kolme nippua tukkeja. Kuva: Tommi Hakala

Ilman hydraulista työntövarttakin saa muodostettua kohtuullisen korkean pinon kuitupuusta – etenkin nykyisin yleistyneellä pitkällä kuitupuulla. Sivukäännöllä ja traktorin 45 asteen kulmaan tiehen nähden peruuttamisella sai nipun asettumaan hyvin paikoilleen. Pinon pölkkyjen päitä saa työnnettyä tasalle rungon tasaisella keskiosalla, ja suljetulla kouralla saa painettua pinoa tiiviimmäksi. Kuva: Tommi Hakala

Puiden niputtamisessa tukkeja ja rankoja voi ottaa kiinni myös kuvan tyylillä – hieman poikittain. Tällöin pölkyn saa kääntymään sivulle enemmän kuin pelkällä rungon käännöllä. Vinssin vuoksi koneessa oleva turvaverkko on maalattu mustaksi ja se haittaa näkyvyyttä vain vähän. Kourassa on reilusti puristusvoimaa, mutta alle 20 senttisiin pölkkyihin ote ei ole pitävä, jolloin ne pääsevät heilumaan sivusuunnassa. Kuva: Tommi Hakala

Testityömaana oli lyhyen juontomatkan kuvio. Varpurämeeltä poimintahakattiin alkutalven aikana tukkirunkoja. Tukit ja kokopitkiksi karsitut latvaosat juonnettiin suon laidan välivarastoon, josta myöhemmin tehtiin metsäkärryllä siirto kauempana olleeseen tienvarsivarastoon. Pehmeästä maaperästä johtuen puut piti juontaa, eikä perävaunun käyttö onnistunut liian suuresta painosta johtuen.

Juontaminen ja hakkuu lomittuivat toisiinsa niin, että työ oli vaihtelevaa, eikä kuitupuita tarvinnut kasata käsipelillä. Samaa työskentelytyyliä voidaan toteuttaa myös kalliimmilla metsäperävaunuyhdistelmillä – nyt se oli mahdollista edullisemmalla, eli 4 500 euron hintaisella koneistuksella. Jos siirtomatka olisi ollut lyhyempi, juonto olisi voitu tehdä myös suoraan lopulliseen varastopaikkaan.

Kokeilussa yhdistelmän edut metsäperävaunuyhdistelmään tulivat hyvin esille. Juontokouran kanssa traktori muodostaa ketterän yhdistelmän, jonka pystyy kääntämään helposti puuväleissä. Pitkää kuitupuuta ja tukkia hakattaessa ja osittain laahaamalla juontaessa myös taakat ovat kohtuullisen suuria. Lyhyitä kuitupuita voitiin kuljettaa pihdissä kannatellen, samalla kun sen alle oli vedetty juontovaijeriin nippu tukkeja.

Myös suurempia eriä saadaan kulkemaan. Tällöin pitää asentaa rungon alaosaan vetopiste, johon voi kytkeä reen tai kärryn. Lastaus tehdään juontokouralla, ja kuorma vedetään reellä tai kärryllä kauemmas.

Keskikokoisella (Valmet 505-4) traktorilla pystyy käsittelemään pinolla kahta keskikokoista tukkia kerrallaan. Pinosta saa korkean, kun ensin nostaa pölkkyjen päät pinon päälle ja sen jälkeen työntää suljetulla kouralla pölkkyjä pinon päälle. Näin työskenneltäessä liikkeiden on oltava rauhalliset, sillä pitkiä tukkeja kannateltaessa nostolaitteet rasittuvat, etenkin jos kääntöliikettä tekee rajusti. Kuva: Tommi Hakala

Karsimattoman energiapuun siirtoon ja pinoamiseen juontokoura on käyttökelpoinen, vaikka pino jääkin väkisin turhan matalaksi, mihin taas auttaa hydraulisen työntövarren käyttäminen. Kahmarin reilu aukeama helpottaa kasaamattomien latvusten ja rankakasojen keruuta. Koska leukoja on vain yksi puolellaan, ei nipun mukaan tartu hakkurin kiusaksi kiviä, kuten kolmileukaisten kourien kanssa joskus käy. Kuva: Tommi Hakala

Vinssistä on hyötyä myös kaatotyön ongelmatilanteissa. Kauemmaskin konkeloon kaatuneen rungon saa tyvestä vetämällä pudotettua turvallisesti maahan. Tiukimmissa tilanteissa vinssin tukijalkojen alle on hyvä jättää pari tukkia, jotka lukitsevat traktorin tehokkaasti paikoilleen. Käyttönaru on riittävän pitkä, jotta käyttäjä ei ole mahdollisesti irtoavan vaijerinpään sinkoutumislinjalla. Kuva: Tommi Hakala

Vinssin lisääminen juontokouraan monipuolistaa konetta reilusti. Vaikka järkevintä on maksimoida ohjaamosta käytettävän juontopihdin käyttö, vinssillekin löytyy töitä. Ahtaammista paikoista saa rungot vedettyä sopivammalle katkaisupaikalle. Myös konkeloiden laukaisuissa voi nojalleen jääneitä puita vetää tyvestä turvallisesti alas. Vahvemmassa lumessa rungot keskikoosta ylöspäin on aina karsittava, 3 tonnin vetoteho ei muuten riitä.

Kokeilu todisti, että Fransgård VHZ-2300 tyyliset vinssivarusteiset juontokourat sopivat omatoimisen metsätyön koneellistamiseen. Niillä voi myös tehdä esikasausta suurempien ajouravälien hakkuilla, jos puutavaran varsinaisen kuljetuksen teetättää tehokkaasti metsäkoneyrittäjän avulla.

Fransgård-tuotteita myy Suomessa Hankkija Oy.

+ Kohtuuhintainen kokonaisuus monipuolisilla ominaisuuksilla

+ Soveltuu lyhyillä matkoilla erilaisten puutavaralajien siirtoon

+ Jämerä mekaanisvetoinen vinssi ja voimakas koura

– Tukijalkojen irtotappilukitus

– Rungon alaosan avoin rakenne

– Juontoketjuille ei ole kiinnityspisteitä rungossa.

Lue Koneviestin Fransgårdin juontokouravinssiyhdistelmän kokeilusta:

Vinssaten ja juontaen puunkorjuu onnistuu omatoimisesti ja edullisesti – juontokouran ja vinssin yhdistelmä on oiva työkalu traktorin omistavalle ja omatoimisesti puuta korjaavalle metsätilalliselle