• Hakkuupään syöttörullat menivät vaihtoon, nyt puuta saadaan pinoon hieman pienemmällä polttoaineen kulutuksella

    Tervolalaiset Hannu Ranta ja Harri Tryyki perustivat vuonna 2000 Länsi-Pohjan Maa- ja Metsätalousurakointi Oy:n, MaMe:n. Tuohon aikaan alueen työtilanne oli huono, joten yrittäminen tuntui kaveruksista hyvältä vaihtoehdolta.
    Tilaajalle
    Kun kuusitoistavuotias lähtee metsätöihin harjoittelemaan, kuinka asia käytännössä hoidetaan? Pitääkö työnantajan järjestää ajokortittomalle kyyditys työmaalle ja takaisin? Nykyisessä keskiasteen koulutusjärjestelmässä on tuntuvan järkeistämisen paikka, Hannu Ranta pohtii.
    Kun kuusitoistavuotias lähtee metsätöihin harjoittelemaan, kuinka asia käytännössä hoidetaan? Pitääkö työnantajan järjestää ajokortittomalle kyyditys työmaalle ja takaisin? Nykyisessä keskiasteen koulutusjärjestelmässä on tuntuvan järkeistämisen paikka, Hannu Ranta pohtii. Kuva: Visa Vilkuna
    Metsä|Metsäenergia
    27.4.202307:30
    Visa Vilkuna
    Tervola

    Ensimmäinen traktori ostettiin elokuussa 2000 ja se valjastettiin Vapon omistaman havuhukkakärryn eteen.

    Lupaukset jatkuvasta työstä osoittautuivat tuulesta temmatuiksi ja risuhommasta siirryttiinkin pian maatilaurakointiin. Joutoaikana yrityksen traktorilla pyöritettiin vuokrattua jyrsintä pellonkunnostustöissä.

    Kolmella traktorilla pyrittiin hoitamaan kaikkea mahdollista, mitä traktoreilla ylipäänsä voi tehdä.

    Vuonna 2003 yrityksessä katsottiin viisaaksi ostaa käytetty moto, johon hankittaisiin giljotiinikatkaisulla oleva energiapuukoura.

    "Jokainen voi miettiä, minkälainen yhdistelmä meillä oli. Koko lailla paljon ajettu Ponsse irtosi 12 000 eurolla, mutta koneen nosturin päähän hankittu kourua maksoi sen sijaan 22 000 euroa. Mutta hakkasimme yhdistelmällä kuitenkin vuoden päivät”, Hannu Ranta kertoo.

    Energiapuulle oli tuolloin kysyntää ja kone vaihtui pian uudempaan. Parhaimmillaan yritys työllisti seitsemän konekuskia risujen giljotiinikeräyksessä. Pikku hiljaa maatalousurakointi alkoi jäädä taka-alalle, sillä maatalouden työsesongit ovat vielä lyhyempiä kuin savotoinnin.

    Puuta saadaan pinoon hieman pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja vähemmillä puuhun tulevilla pintavaurioilla.
    Puuta saadaan pinoon hieman pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja vähemmillä puuhun tulevilla pintavaurioilla.  Kuva: Visa Vilkuna

    Ranta ja Harri Tryyki seurasivat tilanteen kehittymistä ja katsoivat viisaammaksi panna panokset tulevaisuudessa enemmän metsäpuolelle. Alueella oli onneksi toimivia maatalousalan urakoitsijoita, joille lisätyö oli paikallaan.

    ”Mielestäni yrittäjän on osattava lukea tilannetta ja ymmärrettävä tehdä tarvittavat muutokset omaan yritystoimintaan riittävän ajoissa. Kerran päätettyyn toimintamalliin ei kannata liiaksi ihastua”, Ranta puntaroi.

    Metsäpuolen töitä varten vuonna 2008 perustettiin Risu Racing Oy. Tällä hetkellä savotointia on hoidettu Metsä Groupille ja reilut kymmenen vuotta. Rannan mukaan valmiudet risun keräämiseen ovat yhä edelleen olemassa, mutta kysyntää tuoreelle risurangalle ei tunnu olevan. Kaikki haluavat puun kuivana. Giljotiinikeruu olisi kaiken lisäksi oivallinen tapa perehdyttää alalle opiskelevia kaatopään käyttöön.

    Jos noin 90 000 euroa maksavan hyvän hakkuupään saa pari tonnia maksavilla rullilla ”tuunattua” paremmaksi, niin johan nyt semmoinen kannattaa tehdä, Hannu Ranta kertoo.
    Jos noin 90 000 euroa maksavan hyvän hakkuupään saa pari tonnia maksavilla rullilla ”tuunattua” paremmaksi, niin johan nyt semmoinen kannattaa tehdä, Hannu Ranta kertoo. Kuva: Visa Vilkuna

    Kun juttu kääntyy koulutukseen, Hannu huokaa syvästi.

    "Tämä on aivan kestämätön tilanne, että urakoitsijoiden on omilla varoillaan koulutettava tulevat metsäkonekuskit. Kouluilta työnnetään harjoitteluun opiskelijoita, joilla ei ole edes koneen käytön perustaidot kunnolla hallinnassa”, Ranta ihmettelee.

    Kun kone haukkaa polttoainetta 20–30 euron tuntivauhtia, puutakin olisi syytä saada kasaan. Nykymallilla oppilaitos saa kaikki rahat opiskelijoista, mutta melkoinen osa kuluista kaatuu yrittäjien kontolle. Kohtuullista olisi, että edes kulut ja harjoittelijatyön myötä vääjäämättä tulevat kalustotappiot korvattaisiin opetustyötä tekeville yrittäjille.

    Kaikilla opiskelijoilla ei metsäala ole edes mitenkään erityisen mielenkiinnon tai uran kohteena. Joillakin opiskelijoilla asenteena näkyy olevan, että kunhan nyt vain johonkin oppilaitokseen mennään. Hieman huonossa huudossa oleva peruskoulun kymppiluokka olisi Rannan mukaan mainio vuosi miettiä omaa ammatinvalintaa. Kun kympin sisältöä pohdittaisiin tarkasti, moni nuori osaisi entistä tarkemmin suuntautua oikealle alalle.

    Risu Racing urakoi kolmella ketjulla pääasiallisesti harvennuksia.
    Risu Racing urakoi kolmella ketjulla pääasiallisesti harvennuksia.  Kuva: Visa Vilkuna

    Risu Racing urakoi kolmella ketjulla pääasiallisesti harvennuksia. Edellisenä kesänä Moisio Forest tarjosi yritykselle uuden tyyppistä hakkuupään syöttörullaa. Yrityksessä oltiin ihan tyytyväisiä edellisiinkin rulliin, mutta uutta päätettiin kuitenkin kokeilla. Nyt kaikissa hakkuupäissä on Moipun Extremet.

    "Pystyin massapuuta tehtäessä pudottamaan rullien painetta kolmanneksen aiempaan verrattuna. Tämä näkyy varmasti myös koneen polttoaineen kulutuksessa iloisena yllätyksenä”, Ranta kertoo.

    Ennakkoluulottomuus kantoi tässä mukavan hedelmän. Puuta saadaan pinoon hieman pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja vähemmillä puuhun tulevilla pintavaurioilla. Myös massapuun teossa pintavaurioita on vältettävä, jotta puu pysyisi mahdollisimman tuoreena tehtaalle saakka. Kolmas etu näyttää tulevan rullien avarasta ja tukkeutumattomasta rakenteesta.

    Lisää aiheesta
    • ”Otanko vai jätänkö – ja mikä on tiheys tuon kuusen poistamisen jälkeen?” Tälläistä on harvesterinkuljettajan ajatustenkulku harvennushakkuulla. Nyt Ponssen harvestereihin kehitetään mittaustietoon perustuvaa laitteistoa kuljettajan avuksi.

      Metsäkoneet | Apu harvennuksiin: Ponssen kehitteillä oleva avustin näyttää poistettavan puuston rungon tarkkuudella

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Palaxilla oli esillä uutuusmalli D420 Pro. Kyseessä on 18 tuuman laipalla varustettu pilkekone, jonka kitaan oikeasti sopii 42-senttinen puu.

    Koneviesti | Palaxin D420 on uusi järeämpi klapikone 18 tuuman sahakatkaisulla

  • Uniforestin Titan 36/12 -pilkekone esiteltiin FinnMETKOssa nollasarjan mallina. Se on kehitetty vastaamaan pohjoismaisiin tarpeisiin silloin, kun pilkottava puu ei ole erityisen järeää.

    Koneviesti | Eurooppalaiset klapikoneet tulevat entistä laajemmin kilpailemaan suomalaisvalmistajien kanssa

  • Koneviesti | Exator SplitMate tekee klapeja ilman käsin kääntelyä – sopivalla peruskoneella tehokas laite isojen puiden pilkontaan

    Tilaajalle