Korkojen lasku piristäisi sahatavaramarkkinoita – nyt jopa Punaisenmeren huthikapinalliset kurittavat suomalaisia sahureita

Sahatavaran hinnat ovat nytkähtäneet hieman ylöspäin USA:n futuureissa. USA:n asuntorakentamisen markkinoita on perinteisesti pidetty enteenä tulevasta kehityksestä muuallakin.

Suomessa puolestaan sahatavaran hintoja voi nostaa raakapuun hinta, sillä tukinhinnat ovat nousseet kaikilla puulajeilla viime kesästä.

Saha-ala ei jaksa pikkunykäyksestä vielä innostua. Sama ilmiö näkyi tilastopiikkinä myös vuoden 2023 alussa, mutta silloin markkinatunnelma lässähti nopeasti. Samaa pelätään nyt orastavan nousun äärellä.

Sahateollisuus ry ennakoi tästä vuodesta yhtä hankalaa kuin viime vuodesta.

”Yksittäisiä pieniä signaaleja paremmasta on, mutta ei se kokonaistilannetta heiluta. Viime vuosi oli huono, ja tilastojemme mukaan tuotanto on nyt alkuvuodesta laskenut 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna”, Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto kuvailee.

Sahatavaran tuotanto on alan tilastojen mukaan laskenut vuoden 2021 huippuluvuista eli reilusta 12 miljoonasta kuutiosta kuluvan alkuvuoden reiluun 10 miljoonaan kuutioon.

Saha- ja höylätavaran vienti on sen sijaan viime vuodet ollut historiallisen korkealla, osoittaa vuodesta 1960 alkava Tullin tilastohistoria. Vuonna 2023 vienti laski vajaat kolme prosenttia edellisestä vuodesta.

Saha- ja höylätavaran viennin arvo vuonna 2023 oli lähes kaksi miljardia euroa, laskien 29 prosenttia edellisestä vuodesta, raportoi Metsäteollisuus ry.

Sahatavaran vientihinnat ovat Tullin tilaston mukaan romahtaneet noin 350 eurosta kuutiolta reiluun 200 euroon. Silti hinnat ovat edelleen korkeammalla kuin koskaan vuoden 2008 jälkeen.

Myyntihintojen vertailu antaa Aallon mukaan liian positiivisen kuvan markkinatilanteesta. Sahateollisuudessa kannattavuutta tarkastellaan sahatavaran ja tukin hintaerolla.

”Tilastojen valossa tilanne on se, että sahatavaran ja tukin välinen hintaero on revähtänyt huonommaksi kuin vähintään 15 vuoteen”, hän sanoo.

Iisveden Metsä oy:n toimitusjohtaja Tommy Lindström luonnehtii tilannetta äärimmäisen hauraaksi.

”Missään ei näy selkeää positiivista signaalia. Korot eivät laske nopeasti, eikä koko Euroopan laajuudella tulla näkemään huikeaa talouden buumia kuluvan vuoden aikana”, hän arvioi.

Lievä hinnannousu johtuu Lindströmin mukaan siitä, että sahatavaran tarjonta on vähentynyt vieläkin enemmän kuin kysyntä.

”Viime vuonna tuotantoa väheni Ruotsissa tukkipulan takia. Ruotsin ja Suomen vientiin on vaikuttanut myös Venäjän ja Valko-Venäjän puun puuttuminen Keski-Euroopan markkinoilta. Tämän ansiosta olemme pitkästä aikaa päässeet puhumaan asiakkaiden kanssa samalla silmänkorkeudella”, Lindström muotoilee.

Iisveden Metsän toimitusjohtaja Tommy Lindström tutkaili yhtiön sahan uutta lajitteluosastoa vuonna 2019. Kuva: Pentti Vänskä

Koskisen oyj:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck lisää, että Keski-Euroopan kirjanpainajatuhojen vuoksi sahattu puukin alkaa olla pois markkinoilta.

Suomalaisen sahatavaran perinteiset ostajat ovat muuttaneet käyttäytymistään muutamassa vuodessa.

”Egypti, muu Pohjois-Afrikka ja Israel ovat jääneet vähemmälle, kun sahatavaraa saa halvemmalla Venäjältä. Myös Kiina ja Etelä-Korea ovat suunnanneet ostoja Venäjälle”, Sneck listaa.

Korvaavaa myyntiä on saatu jonkin verran Eurooppaan.

Koskisen oyj:n sahateollisuusjohtaja Tommi Sneck yhtiön sahalla Kärkölässä. Kuva: Sanne Katainen

Tullin tilastosta näkyy, että sahatavaran myyntimäärät ovat kasvaneet lähinnä Ranskaan, Itävaltaan ja Viroon. Tilasto vahvistaa, että vähennykset kohdistuvat Egyptin, Kiinan, Saudi-Arabian ja Israelin vientiin.

Egyptin ja Kiinan vientihinnat ovat lievästi nousujohteisia, mutta muiden merkittävien sahatavaran vientimaiden hinnat ovat enimmäkseen olleet reippaassa laskussa.

Tino Aalto toivoo muutosta Japanin markkinoilla, sillä maa on pakotteista huolimatta tuonut merkittävästi sahatavaraa Venäjältä ja tämä hyödyttää Venäjän taloutta. Jos Japanin ostot Venäjältä loppuisivat, helpottaisi se Suomen vientiä.

”Viennin lisääminen Japaniin on suomalaisille tärkeää. Kun venäläisillä on siellä 15 prosentin markkinaosuus, sen supistuminen voisi virkistää meidän vientiämme.”

Sahateollisuus vaatii EU:ta vetoamaan Japaniin, jotta se liittyisi samanmielisten demokraattisten maiden rintamaan ja lopettaisi puun ostamisen Venäjältä. Aallon mukaan vaatimus on saanut kannatusta Suomen valtiolta, joka olisi viemässä asiaa eteenpäin EU:ssa.

Aalto nostaa keskusteluun vielä yhden tekijän, jolla myös on vaikutusta suomalaisen sahatavaran vientiin.

”Meidänkin logistiikkaamme merkittävän kustannuksen tuo Punaisenmeren kriisi, kun laivoja joudutaan pyörittämään Hyväntoivonniemen kautta. Aasia on tärkeä markkina, joten sillä on merkitystä”, Aalto harmittelee.