Vakavarainen metsätilan ostaja sai S-pankilta nuivan vastauksen lainahakemukseen: "Jos taloudellinen tilanteesi muuttuu, arvioimme uudelleen"

Kuva: Elli Paananen

Metsätilojen kauppa on käynyt vuosia kiivaana, mutta lisähehtaareja tavoitteleva metsänomistaja saattaa törmätä pankissa yllättävän nuivaan suhtautumiseen lainanhaussa. Näin kävi ruokolahtelaiselle maa- ja metsätalousyrittäjälle Yrjö Sikiölle.

Hänellä on tili S-Pankissa, ja pankin verkkosivulla mainostetaan helppoa lainanhakua. Asia oli Sikiölle ajankohtainen, joten hän jätti vuoden 2020 lopulla 100 000 euron lainahakemuksen. Hän kertoi lainahakemuksessa olevansa velaton, omistavansa muun muassa 600 hehtaaria metsää ja 30 hehtaaria peltoa. Hänellä on myös merkittäviä määriä säästöjä ja säännölliset vuositulot maa- ja metsätaloudesta.

S-Pankin vastaus oli lyhyt ja ytimekäs: lainaa ei voida myöntää. "Jos taloudellinen tilanteesi tulevaisuudessa muuttuu ja sinulla on edelleen tarvetta lainalle, arvioimme mielellämme lainansaantimahdollisuutesi uudelleen", pankki lupasi. Lainaa voisi siis yrittää hakea uudestaan, jos hakijan talous sattuisi olemaan myöhemmin paremmalla tolalla.

"Lainoittaako S-Pankki ketään muita kuin palkansaajia", Sikiö ihmettelee. Hän on pannut vuosien varrella merkille, että pankkien suhtautuminen maaomaisuuteen on muuttunut.

"Markka-aikana sai 300 000 markkaa lainaa, vaikka ei ollut tuloja, siihen ei tarvittu vakuuksia."

S-Pankilla on looginen selitys Sikiön hakemuksen kohtaloon – se ei vain käynyt ilmi lainanhakijalle annetusta vastauksesta. "Myimme pk-yritys- sekä maa- ja metsätalousliiketoiminnan Oma Säästöpankille vuonna 2017. Pk-yritys-, maatila-, tai yhdistysasiakkaiden pankkipalvelut eivät kuulu palveluvalikoimaamme, emmekä siis rahoita maa- tai metsätalousyrittäjien elinkeinotoimintaa", vastaa S-Pankin rahoittamisen palveluiden johtaja Annina Valtonen.

Henkilöasiakkaita S-Pankki palvelee, ja monella suomalaisella palkansaajalla on kuitenkin metsäomaisuutta. Valtosen mukaan henkilöasiakkaiden metsäkauppoja rahoitetaan "tapauskohtaisesti".

Vaikka S-Pankki ei ota asiakkaikseen maa- ja metsätalousyrittäjiä, pankki on toisella tavalla kiinnostunut maataloudesta. Se toi viime vuoden lopussa markkinoille Uudistava maatalous -sijoitusrahaston, joka sijoittaa peltomaahan.

Soittokierros eri pankkeihin paljastaa, että metsä käy vaihtelevasti lainan vakuudeksi. Danske Bankissa metsä kelpaa lainan vakuudeksi, vaikka yleisin vakuus onkin asunto.

"Metsät ja pellot ovat yhtä hyvää vakuutta kuin asunnotkin. Haasteena ovat maatalouden tuotantorakennukset, koska niistä ei ole riittävästi markkinadataa saatavilla", sanoo Danske Bankin Senior Rating Analyst Helinä Sairanen.

Hänen mukaansa omaisuuden arvon määrittämiseen käytetään lukuisia lähteitä. Metsiä arvioitaessa tietolähteinä ovat muun muassa Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun ja maanmittauslaitoksen tiedot.

"Emme teetä tila-arvioita, mutta jos asiakas on itse sellaisen toimittanut, sitä arvostetaan. Ulkopuolisen tekemästä arviosta katsotaan, että se on asiallinen."

Nordeassa lainan vakuudeksi käy tarvittaessa pelkkä metsä tai pelto. "Jos metsää on riittävän paljon ja sen arvo on riittävä, niin kyllä voi olla", sanoo Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Kokonaan toinen kysymys on, kuinka suuri osa metsän arvosta kelpuutetaan vakuudeksi ja millä ehdoilla. Nordeassa metsä- ja peltomaan vakuusarvo on 50 prosenttia maan arvosta.

Osuus on selvästi alhaisempi kuin rakennuksilla. Asuntojen arvosta kelpuutetaan tyypillisesti 75 prosenttia lainan vakuudeksi. Metsää pidetään riskialttiimpana vakuutena kuin vaikka kerrostaloasuntoa. Nordeassa edellytetään, että metsän on oltava vakuutettu tuhojen varalta; muuten lainaa ei tule.

Jos metsä on pysyvästi suojeltu, sitä ei voi käyttää vakuutena. "Sen vakuusarvo on pankille nolla", Nordean Pajala sanoo.

Viime vuosina metsäkiinteistöistä on maksettu yhä korkeampia summia, mikä on heijastunut muun muassa verottajan näkemykseen metsämaan arvosta. Pankissa vakuusarvo perustuu kuitenkin summa-arvoon eli maapohjan, puuston ja taimikoiden arvoon. Rahoituksen kannalta metsän arvo on yhä tiukasti sidoksissa puukauppa-arvoon, vaikka muissa yhteyksissä puhutaan paljon hiilensidonnasta ja luontoarvoista.

Voisiko paljon puhuttu kestävän rahoituksen taksonomia kääntää metsän entistäkin arvokkaammaksi omaisuudeksi? "Ehdottomasti, jos metsätalous saadaan taksonomian kannalta parhaaseen A-luokkaan. Silloin voi tulla tilanne, että vihreistä vakuuksista tulee arvokkaampia", Pajala pohtii.

Aikaisemmin pankeissa on linjattu, ettei eettisesti arveluttavia aloja rahoiteta. Tällä on tarkoitettu vaikkapa lapsityövoimaa tai tupakkateollisuutta. "Nyt näkökulma on laajentumassa vihreisiin ja kestävän kehityksen arvoihin. Jokainen rahoittaja katsoo entistä tarkemmin, mihin lähtee mukaan", Pajala toteaa.

Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtajalle Jukka Pusalle maa- ja metsätalouden rahoituksen kankeus on tuttua. Tilanne on muuttunut huimasti takavuosista, jolloin metsälainaa sai parhaimmillaan tilan hinnan verran ilman muita vakuuksia. "Erityisesti maataloudessa investointirahoitusta on hyvin vaikeaa nyt saada, ja se näkyy metsätaloudessakin."

Pusa hoitaa asiakkaidensa asioita kaikenlaisten pankkien kanssa. Nykypäivän trendi on, että pankit ovat isoja. Työntekijät saattavat olla nuoria ja maa- ja metsätalous heille täysin outo ala. "Siihen kannattaa varautua, ettei heti välttämättä pääse asiaa osaavan henkilön kanssa puheisiin. Mitä maalaisempi pankki, sitä sujuvammin asiat yleensä hoituvat."

Yrjö Sikiön metsälaina-asia järjestyi lopulta parhain päin. Hän sai asiallisen lainatarjouksen paikallisesta Osuuspankista ja pääsee järjestelemään lisämaan hankintaa.

Lue lisää:

S-pankin peltorahaston salkunhoitaja vastaa arvosteluun: "Yrittäjä on toiminnan keskiössä"