Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen: ”Metsät ovat tärkeä osa huoltovarmuutta”

Millainen rooli metsillä on Suomen huoltovarmuudessa?

Metsillä on suuri merkitys yhteiskunnan taloudellisen toiminnan kannalta alkaen metsänomistajista ja päätyen jalostavaan teollisuuteen. Rajatummassa mielessä metsillä on merkittävä rooli energiahuoltovarmuudessa. Puupolttoaineilla tuotetaan noin kolmasosa Suomen energiantarpeesta, eikä osuus lähitulevaisuudessa pienene vaan pikemminkin kasvaa.

Miten Huoltovarmuuskeskus on edistänyt puun huoltovarmuutta?

Puun huoltovarmuus on meillä kehittyvän toiminnan alue, ja suunnittelemme parhaillaan sen osalta uusia toimintamalleja.

Tähän asti on lähdetty siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat ainoita varastoitavia polttoaineita. Puuenergian osalta on ajateltu, että puuenergiavarasto on koko ajan valmiina kasvavissa metsissä, mikä jo sellaisenaan antaa meille varmuuden puupolttoaineen riittävyydestä.

Kun maailmantilanne on muuttunut ja puun merkitys kasvanut, olemme pohtimassa muun muassa uutta puuterminaaliverkostoa puuenergian saannin varmistamiseen. Terminaalit ovat myös kustannuskysymys. Verkoston pitäisi olla vahvasti integroitu kaupallisiin järjestelmiin kuten monissa muissakin varmuusvarastoitavissa tuotteissa on. Vielä ei ole ratkaisua valmiina, mutta lähivuosina terminaalitoiminta saattaa käynnistyä.

Viime syksynä puhuitte mahdollisista huoltovarmuusmetsistä. Onko sellaisia jo perustettu?

Huoltovarmuusmetsä voisi olla energiapuuterminaaleja täydentävä ratkaisu, mutta asiaa ei ole viety eteenpäin. Voisi ajatella, että valtion iso metsäomaisuus toimii eräänlaisena huoltovarmuusmetsänä. Yksityisiä metsiä ei ole suunniteltu huoltovarmuusmetsiksi.

Huoltovarmuudessa ei ole miltään osin hyvä nojata vain yhteen ratkaisuun, vaan riskienhallinnan kannalta pitää olla useita vaihtoehtoja. Siksi myös puun huoltovarmuutta pitää varmistaa useammalla tavalla.

Mikä on energiapuun rooli niin sanotussa vihreässä siirtymässä?

Vihreä ja puhdas siirtymä sisältää ison bisnespotentiaalin myös metsien osalta ja on siten Suomelle merkittävä asia. Se on merkittävä asia myös ilmastonmuutoksen kannalta. Meidän roolimme on turvata yhteiskunnan toiminnan jatkuvuus poikkeusoloissa, ja silloin fossiiliset polttoaineet säilyvät huoltovarmuustekijöinä vielä tulevat vuosikymmenet.

Mitä metsänomistajat voivat tehdä parantaakseen Suomen huoltovarmuutta?

Kun metsänomistaja pitää hyvää huolta metsäomaisuudestaan ja hoitaa metsiään kestävästi, hän tekee silloin ison osan myös Suomen huoltovarmuuden ylläpitämisestä ja rakentamisesta. Hyvin hoidetuista, hyvän tieverkoston varrella olevista metsistä on mahdollista saada nopeasti raaka-ainetta kriittisiin tarpeisiin.

Jokaisen metsänomistajan kannattaa olla hereillä huoltovarmuuteen liittyvistä kysymyksistä kansalaisena ja aktiivisena toimijana.

Entä muut kansalaiset?

Tärkein asia on pitää huolta riittävästä kotivarasta. Ylläpidämme yhteistyökumppaneidemme kanssa 72 tunnin kotivarasuositusta, jonka avulla jokainen kotitalous pystyy selviytymään kolme vuorokautta omin voimin kriisi- ja häiriötilanteissa. Kotivaran avulla annetaan viranomaisille aikaa ratkaista kriisi tai suunnitella ja toteuttaa tarvittavat varajärjestelmät.

Kotivara sisältää yksinkertaisia asioita alkaen puhtaasta vedestä. Siihen kuuluu myös säilyviä elintarvikkeita, taskulamppu ja paristoilla toimiva radio.

Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset ovat kriisivalmiudessaan hyvin valveutuneita. Sota Ukrainassa on uskoakseni vielä lisännyt kansalaisten kriisivalmiutta.

Millaiset ovat turpeen varmuusvarastot tällä hetkellä?

Energiaturpeen varmuusvarasto rakennettiin viime vuoden aikana, koska energian saanti muuttui epävarmemmaksi Venäjän aloittaman sodan myötä. Saimme viime vuonna koottua kahden terawattitunnin turvevaraston. Tänä vuonna toteutamme tavoitteellisesti lisähankintoja vielä yhden terawattitunnin edestä.

Turvevaraston tavoitteena on turvata lämmityskauden poltto­ainehuoltoa.

Yhteiskunnan oli huoltovarmuuden näkökulmasta järkevä antaa energiaturpeesta luopumiselle pidempi siirtymäaika. Olemme varautuneet turpeen varmuusvarastojen ylläpitämiseen tämän vuosikymmenen loppupuolelle saakka.

Koronapandemia testasi Suomen huoltovarmuutta. Mitä pandemiasta opittiin?

Huoltovarmuuden perusteet Suomessa olivat hyvässä kunnossa jo ennen pandemiaa. Materiaalisen varautumisen puolella oli ja on nyt päivitetty laaja varmuusvarastointi. Myös toimialakohtainen verkosto- ja poolimalli toimi jo aikaisemmin hyvin.

Yksi tärkeimmistä opeista oli se, että meillä pitää olla koko ajan tarkka tilannekuva siitä, miten eri asiat vaikuttavat huoltovarmuuteemme. Esimerkiksi kuluneen kesän kuivuus pienentää kotimaista viljasatoa. Olemme myös raportoineet, että joidenkin lääkkeiden saatavuudessa on ollut runsaasti häiriöitä. Tilannekuva-analyysien pitää olla systemaattisia ja ajantasaisia. Tämän vuoden alusta alkaen olemme tuottaneet toimialakohtaisia tilannekuvia kerran kuukaudessa.

Meillä pitää olla aikaisempaa parempi ymmärrys maailmantaloudesta. Olemme myös parantaneet suunnitteluamme, ja kriittisten sektoreiden suunnitelmia on päivitetty. Kaiken kaikkiaan toimintamme on vahvistunut ja terästynyt.

Miten huoltovarmuutta tulisi Suomessa yleisesti kehittää?

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti, mikä heijastuu myös huoltovarmuustoimintaan. Uudet ja vahvistuneet uhat edellyttävät sitä, että huoltovarmuuden turvaamisen ja varautumisen tasoa nostetaan. Tässä tilanteessa huoltovarmuuden rahoituksen riittävyys on koetuksella. Turvallisuusympäristön muutos on pitkäaikainen ilmiö, ja se edellyttää huoltovarmuustoiminnan rahoituksen vahvistamista tämän hallituskauden aikana.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Viime viikonloppuna kävin Juvalla vapaa-­ajan asuntomme ympäristössä samoi­lemassa metsässä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2023.