
Pyöräkuormaaja syöttää pitkiä, solakoita männynrunkoja tasaiseen tahtiin kuorimakoneen linjastoon.
Kuoritut puut päätyvät eri pinoihin mitan ja määränpään mukaan. Tällä hetkellä pylväitä on menossa esimerkiksi Italiaan, Israeliin, Englantiin ja Saksaan, esittelee Finprofilen toimitusjohtaja Lauri Kokko.
Kaikkialla länsimaissa ilmajohtojen kannatukseen käytetään pohjoisesta männystä tehtyjä pylväitä. Tarve tulee sekä uusien linjojen rakentamisesta että korvausinvestoinneista pylväiden 50 vuoden käyttöiän jälkeen.
Kokon mukaan pylväskaupassa voi olla syklisyyttä yksittäisten maiden markkinoilla. Kun vientimaita on paljon, eri alueiden suhdanteet tasaavat toisiaan.

Iitin Kausalassa toimiva Finprofile on Suomen kolmanneksi suurin pylväsvalmistaja. Toisin kuin suurimmat toimijat Scanpole ja Versowood, Finprofile ei kyllästä pylväitä itse vaan sen asiakkaita ovat kyllästämöt eri maissa.
Finprofile valmistaa vuosittain 70 000–80 000 pylvästä. Tilavuutena viime vuoden ostomäärä oli 24 500 kuutiota pylväspuuta. Ostoalue ulottuu noin 200 kilometrin säteelle Kausalasta.
”Jos metsässä on laadukasta mäntyä, kannattaa pyytää metsäammattilainen arvioimaan mahdollisuuksia pylvään myyntiin”, Kokko vinkkaa.
Jos kauppaan päädytään, Finprofilen ostaja käy leimikolla merkitsemässä pylväspuut. Yhtiö tekee yhteistyötä myös suurten puunostajien kuten Koskisen oy:n kanssa.

Pylvääksi puu kelpaa, jos se on vähäoksainen sekä suora ja läpimitta pienenee latvaan päin sopivan tasaisesti.
Pylvään pituus vaihtelee seitsemästä 24 metriin. Sitä voi kertyä päätehakkuiden ohella myös harvennusleimikoilta. Pääsääntöisesti hyvälaatuinen sahatukkimännikkö on pylvään ostajallekin kiinnostava.
”Huippuleimikoissa pylväsprosentti on 50 ja yli.”
Pylväästä maksetaan 10–20 euroa yli tukin kuutiohinnan. Leimikko on pylvään ostajalle yleensä kiinnostava, jos vähintään viidennes hakkuukertymästä on pylvästä.
”Huippuleimikoissa pylväsprosentti on 50 ja yli. Vähintään autokuormallinen eli noin 50 kuutiota pitäisi saada, että kulusuhde on kohdallaan.”
Pylvästä tehdään lähes pelkästään männystä, koska kyllästysaineet eivät luontaisesti imeydy kuusipuuhun pintaa syvemmälle.
Kuusipylväiden osuus on viisi prosenttia Finprofilen tuotannosta. Niitä hankkii saksalainen asiakas, joka käyttää kuusipylväiden kyllästämisen mahdollistavaa porausmenetelmää.
Kuorinnan jälkeen pylväät päätyvät ristikkopinoihin, joissa ne kuivuvat vähintään yhden kesän yli. Enimmillään pylväitä voi varastoida ulkosalla kolme vuotta.
”Meillä on jatkuvasti osto päällä. Varasto sitoo paljon pääomaa. Toisaalta on mukavampi myydä, kun varasto on riittävä.”
Ennen toimitusta asiakkaalle pylväät päätyvät sorviin, jossa ne saavat sileän pinnan.
Kokko rohkaisee metsänomistajia pyytämään tarjouksia silloinkin, kun sahojen suhdanne vaikuttaa heikolta.
”Jos sahoilla on suhdanteet huonoja, moni metsänomistaja ajattelee ettei laita leimikkoaan myyntiin. Jos vain pylvästä löytyy, kannattaa pyytää tarjous.”
Scanpolen toimitusjohtaja Janne Monnin mukaan pylväiden kysyntä on tasaisempaa kuin esimerkiksi sahatavaran, koska verkkoyhtiöiden toiminta on lähes kaikkialla säänneltyä. Niillä on velvollisuus tehdä investointeja taloussuhdanteista riippumatta.
”Pylväskauppa elää aina vähän omaa elämäänsä. Tällä hetkellä sen ajureina Euroopassa ovat olleet muun muassa erilaiset valokuituprojektit, jotka rakennetaan ilmajohtoina. Vihreä energia ja datakeskukset näyttävät puskevan myös pylväskysyntää eteenpäin ja pitävät sitä yllä.”
Pylvään jalostajat ovat toisaalta riippuvaisia puukaupan yleisestä menosta, koska puhdasta pylväsleimikkoa ei ole olemassa. Onko siis pelkoa, ettei puukaupan laskusuhdanteessa pylvästä tule riittävästi tarjolle?
”Kysymys on hyvä. Seurataan tilannetta lienee paras vastaus. Toistaiseksi ollaan puuta saatu, mutta totta kai seurataan, miten rupeaa markkina kääntymään.”
Scanpolella on toimipisteitä viidessä eri maassa. Suomessa yhtiö tuottaa pylväitä Nurmeksessa Höljäkän kylässä, jonne on valmistumassa vielä tämän vuoden aikana uusi kyllästämö.
Puupylväitä kyllästetään yhä usein kivihiilitervan tisleellä eli kreosootilla, jota on käytetty 150 vuotta pylväiden ohella puisissa ratapölkyissä.
Kreosoottia saa käyttää näillä näkymin vuoteen 2029 saakka. Uusimpana vaihtoehtona on kreosootin korvaava kupariöljykylläste, Monni kertoo.
Kevyempää suojausta vaativa puu kyllästetään kuparisuolakäsittelyllä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
