Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa korostaa yhteistyötä ennallistamisen edistämisessä. Kuva: Johannes Tervo
Entisten turvealueiden ennallistamiseen ehtii vielä hakea tukea
Vanhan turvekentän vettäminen valuu helposti naapurin puolelle. Tällöin voi ratkaisu olla vaihtomaasta sopiminen.TilaajalleKurikka
Projektipäällikkö Marjastiina Teixeira toivoo yhteisöiltä ripeää keskustelua, jotta ennallistamisen tukimahdollisuudet eivät ehdi mennä ohi suun. Kuva: Johannes TervoJos ennallistamisen tukia haluaa hyödyntää, on sitä haluavien syytä kiirehtiä. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitus on päättymässä ensi vuoden jälkeen. Tuki on tarkoitettu vain yhteisöille, kuten yhdistyksille, kunnille ja säätiöille.
Etelä-Pohjanmaalla maatalousmahteihin kuuluva Kurikka on tarttunut ennallistamisen hanketarjontaan. Kaupunki käyttää ennallistamiseen vaihtomaajärjestelyä Peurainnevalla.
Kurikan omistuksessa oleva noin 70 hehtaarin entisestä turpeennostokentästä noin puolet suunnitellaan vettämiskohteeksi.
”Kurikka on kiitollinen tästä yhteishankkeesta. Haluamme elää ajassa tukemalla vihreää siirtymää ja muun muassa biokaasuekosysteemin kehittymistä alueelle”, sanoo maatalouskaupungiksi Kurikkaa kutsuva kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.
Kaupunki haluaa tukea maataloustuottajia ja maaseudun elinkeinoja näillä hankkeilla. Pusa ottaa kantaa keskusteluun maatalouden ympäristövaikutuksista.
”Voidaan kysyä, kuuluuko hiilijalanjälki lopulta tuottajalle vai loppukäyttäjälle?”
Vettämisen muutamien kymppitonnien kustannukset koostuvat Kurikassa lähinnä kaivinkoneen käytöstä.
Osa vapaaehtoisuuteen perustuvan ennallistamisen taloudellisista hyödyistä realisoituu vasta pitkällä aikavälillä, sillä vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat vielä kehitysvaiheessa.
Ennallistaminen voi muuttaa maan käytettävyyttä, mikä vaikuttaa taloudelliseen tuottavuuteen ja sitä kautta maanomistajan talouteen. Näin käy, jos ennallistaminen merkitsee viljelymaan ja karjan laiduntamismahdollisuuksien vähenemistä.
”Tässä kyläyhdistykset, seurat ja kunnat voivat merkittävästi vaikuttaa asiaan.”
Entiset turvetuotantoalueet nousevat uuteen rooliin myös maatalouden puolella, sillä ennallistamiseen liittyvä vettämistarve olisi tuolloin poissa ruuantuotantoa ja ruokaturvaa tukevilta turvepeltoilta.
”Tässä kyläyhdistykset, seurat ja kunnat voivat merkittävästi vaikuttaa asiaan. Näin paine maatalouteen vähenee, sanoo Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (Tukka) projektipäällikkö Marjastiina Teixeira Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (Seamk).
Turvetuotantoalueiden vettämisellä voidaan vähentää nopeasti taloudellisia paineita turvepeltojen viljelystä mahdollistaen EU:n ennallistamisasetuksen vaatimusten täyttämistä ilman, että aktiivisessa tuotannossa olevien peltojen käyttöä tarvitsee rajoittaa.
”Meille on asetettu hurjan isot tavoitteet vettää turvepeltoja ja ne jatkuvat vuoteen 2050 asti. Kansallisesti valmisteilla olevaan ennallistamisen suunnitelmaan on kirjattu joustojen kohdalle, että toimia voidaan kohdistaa myös entisille turvetuotantoalueille ja ojitettuihin suometsiin”, Teixeira jatkaa.
Suomen tavoite on ennallistaa puolet turvepeltojen pinta-alasta vuoteen 2050 mennessä, josta vähintään kolmannes on vetettävä.
Tuotannon ulkopuolisilta pelloilta löytyy merkittävä mahdollisuus päästövähennyksiin. Luke arvioi, että vähintään 7 600 hehtaaria turvepelloista on ollut pitkään poissa ruuantuotannosta (MT 24.5.2024).
”Hanke edistää vesistökunnostuksia, kuten hoitokalastusta ja ruoppauksia, turvetuotannon kuormittamissa vesistöissä.”
Valunnan tiukka rajaaminen on usein vaikeaa, mikä voi hidastaa hankkeiden etenemistä. Tällöin vaihtoehdoksi voi nousta vaihtomaajärjestely kunnan ja maanomistajan välillä, ehdottaa projektipäällikkö Ari Koski Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
”Ennallistaminen toteutetaan vettämällä alueita, jolloin ne palautuvat kohti luonnontilaa. Lisäksi hanke edistää vesistökunnostuksia, kuten vedenpinnan nostoja ja lintuvesien ruoppauksia, turvetuotannon kuormittamissa vesistöissä”, Koski sanoo.
Suunnittelua pohjustava Pohjaneva-hanke pyrkii aktivoimaan turvetuotantoalueiden ennallistamista ja vesistöjen kunnostamista Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
Hanke kartoittaa ennallistamis- ja kunnostuskohteita, laatii ennakkosuunnitelmia maanomistajien kanssa ja tukee hakuprosesseja, jotta tarkoitukseen suunnattua EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusta voidaan hyödyntää.
Projektipäällikkö Ari Koski muistuttaa vaihtomaan mahdollisuudesta, jos ennallistaminen vaikuttaa naapurin puolelle. Kuva: Johannes TervoTavoitteena on vähentää päästöjä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa vesiensuojelua. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja sen toteuttaa ely-keskus.
Ennallistamisen ennakkosuunnitelmia on laadittu Kurikassa ja muualla Etelä-Pohjanmaalla Seamkin Suopaikka-hankkeen alla.
Erillisen Kemmo-hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida työelämälähtöistä ja opinnollistavaa luonnonvara-alan koulutusta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Hanke tarjoaa maksuttomia koulutuksia, jotka tukevat kestävää maankäyttöä ja metsätaloutta.
Entisen turpeennostokentän pinta on valmista kasvumultaa. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
