

Keksijän kotitalosta on vaikea erehtyä. Ulkorakennuksen takapiha on täynnä kärryjä, kuljettimia ja erinäisiä vempaimia.
Ulkonäöltään prameilematon kruununjalokivi löytyy kuitenkin nurkan takaa: vuonna 1977 rakennettu ”rouskuttelija” eli klapikone, joka nielee rankaa ja syöttää toisesta päästä valmista polttopuuta.
Runkorakenteiden välissä on 110-senttinen rumpumainen kiekko, jossa on kiilamainen lattaterä. Se vuolee puun poikki ja leikkaavaan terään hitsatut kaksi kirvestä halkaisevat sen. Puu syötetään pyörivien vetorullien väliin, ja läpi menee läpimitaltaan maksimissaan 18-senttinen puu.
73-vuotias Eero Saviluoto on itse piirtänyt ja valmistanut laitteen. Klapikone on vankkaa tekoa, ja Saviluoto on käyttänyt ja parannellut sitä lähes 50 vuoden ajan.
”Olen muutellut vuoroin syöttö- ja purkukuljetinta”, hän kertoo.
Voimanlähteenä on alusta asti ollut Fordson Major -traktori vuosimallia 1956.
Nivalassa asuva Saviluoto on koulutukseltaan koneteknikko ja tehnyt pitkän uran konepaja-alalla.
Klapikoneesta tavallista paremman tekee hänen mukaansa sen turvallisuus, helppokäyttöisyys ja nopeus.
Perinteisissä klapikoneissa täytyy yleensä käsin operoida katkaisu vivusta kääntämällä. Saviluodon koneessa ranka vain syötetään rummun hampaistoon ja kone hoitaa loput automaattisesti.
”Kun ranganpään antaa, se vie saman tien ja saa lähteä seuraavaa rankaa hakemaan.”
”Kaikki lähtee laiskuudesta”, Saviluoto naurahtaa idean syntyä.
”Haluan tehdä kaiken mahdollisimman helposti ja vähällä vaivalla.”
Kone on melko kompakti ja helppo siirtää traktorin perässä paikasta toiseen.
Patenttia Saviluoto ei ole hakenut, eikä aio hakea.
”Tämä ei ole mitään avaruustekniikkaa”, hän toteaa. Saviluoto saa nautintoa itse tekemisestä ja siitä, kun kokonaisuus toimii. Laitteiden rakentamiseen käytetyllä ajalla ei ole mitään merkitystä.
”Vapaasti saa kopioida.”
”Tämä ei ole mitään avaruustekniikkaa.”
Klapeja on pihassa komea kasa ja tulisijoja löytyy moneen lähtöön. Klapien siirtämiseen paikasta toiseen on tietenkin omat apuvälineensä.
Liiteristä käyttöpaikoilleen Saviluoto kuljettaa klapit itse tekemällään koukkulavakärryllä.
Kotitalon päälämmönlähde on ollut kuitenkin jo 27 vuotta maalämpö. Katolle asennetut aurinkopaneelit ja käyttöveden lämmityskennot täydentävät kokonaisuutta.

Juttua muokattu 7.5. klo 10.30. Eero Saviluodon etunimi korjattu oikeaksi videolla. Toimitus pahoittelee virhettä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
