Ponkiniemi käyttää soittimissa paljon kuusta mutta myös esimerkiksi haapaa, raitaa, koivua, vaahteraa, leppää, pihlajaa ja omenapuuta Kuva: Rami Marjamäki
Lapsuuden kiipeilypuusta syntyi kitara
Ville-Veikko Ponkiniemi valmistaa soittimia, joiden puu tulee omasta tai tuttavien metsästä. Soitinten kanteen kuusi on paras puulaji.Tilaajalle
Ville-Veikko Ponkiniemen käsissä pysyvät sekä kitara että moottorisaha. Kuva: Rami MarjamäkiMetsä on tärkeä paikka Ville-Veikko Ponkiniemelle, 44, sekä työn että vapaa-ajan kannalta. Omaa metsää hoitavan ja puusta akustisia kielisoittimia tekevän hämeenkyröläisen rakkaus metsään roihahti jo nuoruudessa.
”Olin paljon mukana setäni maatilan metsätöissä, siellä tulivat tutuiksi niin risusavotat, harvennukset kuin tukkiurakatkin. Suurin opettaja metsähommiin oli setäni ja toki myös käytäntö.”
Metsässä olo ja siellä työskentely on aina vaikuttanut Ponkiniemeen kokonaisvaltaisesti.
”Pidän fyysisestä työstä, se on todellista hyötyliikuntaa. Metsä on minulle tärkeä myös henkisesti, mieleni rauhoittuu puiden lomassa.”
Ponkiniemi liikkuu metsässä usein katselemassa myrskytuhoja tai miettimässä tulevia metsänhoitotoimia. Hänellä on vajaat parikymmentä hehtaaria kuusivoittoista sekametsää.
Metsänhoitotyöt hän tekee itse.
”Haluan hoitaa itse omaisuuttani niin harvennuksien kuin muidenkin toimenpiteiden osalta. Samalla syntyy klapeja omaan käyttöön sekä jonkin verran myyntiin. Olen hieman itsepäinen luonne, eli oman käden jäljen näkeminen tuntuu parhaalta.”
Ponkiniemi työskenteli aiemmin teollisuuden alalla. Iltatöinään hän rakenteli ja kunnosti sähkökitaroita sekä bassoja. Musiikki kulki muutoinkin mukana nuoruudesta lähtien.
”Minulla oli kaveriporukka, jonka kanssa soittelin. Sama porukka kokoontuu edelleen ajoittain yhteen, eli siteemme on säilynyt. Musiikki on sen sijaan muuttunut punkista folkpainotteiseksi, sillä raju punk on tässä iässä jo hieman liian raskasta.”
Vuonna 2020 Ponkiniemi päätti lähteä opiskelemaan soitinrakennusalan artesaaniksi.
”Kyllästyin tehdastyöhön, ja lähdin ottamaan happea soitinrakennuskouluun ilman suurempia tavoitteita. Kävi kuitenkin niin, että hurahdin alaan täysin ja jätin tehdastyön kokonaan”, Ponkiniemi sanoo.
”Nyt voin sanoa, että päätös oli oikea, sillä oloni on kaikin puolin parempi kuin ennen uuden uran aloittamista.”
”Olen hieman itsepäinen luonne, eli oman käden jäljen näkeminen tuntuu parhaalta.”
Ponkiniemen käsistä valmistuu nykyisin pääasiassa akustisia kielisoittimia kuten kitaroita, bassoja, mandoliineja sekä ukuleleja.
”Akustisten soittimien teko on haastavampaa kuin sähköisten, se on hyvin motivoivaa. Sen vuoksi olen keskittynyt nykyään niihin, vaikka sähköisten kielisoitintenkin teko toki onnistuu.”
Soittimissa käytettävä puu tulee omasta metsästä sekä tuttavilta. Soitinten kansi syntyy lähes aina kuusesta.
”Kansi on soittimen tärkein osa, se määrittää äänenmuodostuksen. Kuusi sopii siihen erinomaisesti, sillä on erinomainen joustavuus-kestävyys suhde”, Ponkiniemi selittää.
”Kansi värähtelee soittaessa, sillä siihen tulee kielistä energiaa. Soittimen äänenmuodostuksessa on erittäin tärkeää, että kansi on joustava.”
Yhden soittimen valmistamiseen kuluu aikaa pari kuukautta. Kuva: Rami MarjamäkiPonkiniemi käyttää soittimissa myös muita puulajeja, kuten haapaa, raitaa, koivua, vaahteraa, leppää, pihlajaa ja omenapuuta.
”Niitä käytetään esimerkiksi otelaudassa, soittimen kaulassa ja kopassa sekä koristeluissa. Viimeksi mainitussa käytän mielelläni värikkäitä puita kuten pihlajaa. Yhdessä soittimessa voi periaatteessa käyttää useita eri puulajeja, eli rajaa ei ole.”
Soitinten valmistaminen on tarkkaa käsityötä ja vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
”Minun työtahdillani yhden soittimen tekoon kuluu aikaa pari kuukautta. Teen soittimia tamperelaisen Riento Guitarsin palkkalistoilla.”
Eräs soitin on Ponkiniemelle ylitse muiden.
”Tein akustisen kitaran, missä on kantta ja rimoja lukuun ottamatta käytetty mummolani pihamaalla kasvanutta vaahteraa. Soittaminen sillä on tunteikasta, sillä kiipeilin lapsena paljon tuossa puussa.”
Soitinten lisäksi Ponkiniemi tekee omaa musiikkia. Niihin innoitus tulee toisinaan metsästä.
”Lintujen laulu ja metsän rauha ovat erittäin inspiroivia, ne synnyttävän mielessäni usein äänimaisemia.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
