Tekoäly ja kuvauskopterit helpottavat metsän myymistä

Kun metsäpalveluyrityksen, metsäkiinteistöjen välitystoimiston, metsänhoitoyhdistyksen, metsäkeskuksen tai metsäfirman toimihenkilö tekee metsäkäynnin tilalle, se on metsänomistajalle kuluerä, koska omistaja paljolti maksaa käynnin viulut.

Toisaalta metsätalous pysähtyisi, jolleivät metsäalan ammattilaiset kulkisi metsissä niitä ja niiden hoito- ja hakkuutarvetta arvioimassa.

Paljon puhutussa digiloikassa yhtenä maalina metsätalouden kohdalla on se, että kustannuksia tuovat metsäkäynnit saataisiin puristettua mahdollisimman vähiin.

Aikaa ja vaivaa säästyy, jos toimenpiteitä voidaan suunnitella ja toteuttaa sekä esimerkiksi leimikoita kilpailuttaa valmiin, sähköisen aineiston avulla.

Metsäkeskuksen ilmainen Metsään.fi-palvelu tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistään.

Metsänomistajan suostumuksella myös muut metsäalan toimijat voivat saada käyttöönsä samat tiedot kuin metsänomistaja. Palvelun avulla esimerkiksi hoitotöistä ja hakkuista voidaan sopia rimpauttamalla.

Metsään.fi-palvelu perustuu metsien ilmasta tehtyyn laserkeilaukseen. Siinä mittakeilain kerää kohteesta tiheiden lasersäteiden avulla tarkkaa, kolmiulotteista tietoa, jonka avulla metsä voidaan mallintaa kuviokohtaisesti.

Osa palvelun tiedoista on aiempaa metsistä kerättyä tietoa. Metsätietoja voidaan päivittää, ja ohjelma osaa esimerkiksi lihottaa puumääriä kasvun mukaan. Toisaalta palvelun tiedoissa on myös puutteita ja selviä virheitä, joten niihin ei kannata luottaa sataprosenttisesti.

Tekoälyä osataan hyödyntää lääketieteessä diagnoosien teossa, ja robottivoimin kyetään jo nyt kirjoittamaan esimerkiksi urheilu-uutisia jääkiekkopelien ottelupöytäkirjojen pohjalta.

Metsätaloudessa pörssiyhtiö Tieto ja Metsä Group kehittävät varoitusjärjestelmää, jossa tekoäly kykenee havaitsemaan kuvauskopterilla otetuista monispektrikuvista kaarnakuoriaisten esiintymisen ennen kuin ihminen huomaa sen silmillään.

Metsä Group ja Tieto rakentavat myös tietokoneohjelmaa, jonka avulla eri lähteistä kootusta tiedosta voitaisiin rakentaa tilakohtainen virtuaalimetsä.

Tilakäynti voisi sen jälkeen tapahtua ruudulla digitaalisesti. Virtuaalimetsän avulla voisi nähdä, mitkä hoitotyöt ja hakkuut ovat ajankohtaisia, ja arvioida, miltä metsä näyttää niiden jälkeen.

Samantyyppistä kehitystä tullaan näkemään myös muissa metsäyhtiöissä.

Metsänomistajat käyttävät kuvauskopteria eli dronea apuna taimettumisen sekä lumi- ja myrskytuhojen seurannassa. Kopterin käyttö helpottaa metsänomistajan työtä varsinkin vaikeakulkuisissa maastoissa.

Kuvauskoptereita hyödynnetään metsätaloudessa jo nyt laajalti myös metsätilojen kaupassa. Kopterilla otetulla videolla ja valokuvilla voi esitellä myytävän kohteen näyttävästi.

Videoita tai valokuvia ottavat muun muassa metsätiloja välittävät yritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, kuvausyrittäjät ja metsänomistajat itse. Ilmasta otetun kuvamateriaalin käyttö on kasvussa.

Etenkin keskitasoa paremmin hoidettua metsätilaa myytäessä kattava ilmakuvaus tilasta tukee oikean hinnan saamista. Ostaja näkee, mitä on hankkimassa.

Tilan tiet ja niiden kunto näkyvät lintuperspektiivistä hyvin. Samoin puuston tasaisuus, mahdolliset puuttomat kohdat, suot ja ojitusalueilla ojien kunto. Ajouraverkostokin näkyy yleensä melko hyvin.

4K-tasoisesta video- ja valokuvasta voi tutkia myös uudistusalueiden ja taimikoiden kuntoa. Mikäli tilalla on erityisiä suojelukohteita, nekin erottuvat.

Metsäfirmat, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät ovat jo vaihtelevasti toimittaneet asiakkailleen kännykkäkuvia muun muassa tukkipinoista tai metsästä hakkuun jälkeen. Kuva osoittaa työn tehdyksi ja kertoo toteutuksen laadusta.

Kopterilla kuvattu video todistaa samat asiat mutta laajemmin ja tarkemmin. Näin hyvä palvelu lisää kustannuksia, mutta se voi sisältyä myös puukaupan tai tilatun hoitotyön hintaan.

Etäällä metsästään asuvalle metsänomistajalle tällainen palvelu on mannaa. Se voi olla myös keino kilpailla etenkin parhaista asiakkaista.

Kuvauskoptereiden tuomia mahdollisuuksia tutkitaan myös metsäalan valvontatöissä. Esimerkiksi istutus- ja raivausjälkeä voi arvioida kopterikuvasta.

Dynamix Oy on espoolainen, ilmakuvausratkaisuihin ja kuvauskoptereihin erikoistunut yritys. Se myy laitteita ja varusteita Multicoptercenter-verkkokaupassa sekä kehittyneitä UAV-ratkaisuja palveluineen Dronefactory-sivustonsa kautta.

Alan pioneerin asiakkaita ovat muun muassa poliisi- ja pelastuslaitokset, palokunnat, puolustusvoimat, energia- ja sähkölaitokset, teollisuusyritykset sekä aktiiviset harrastajat.

Toimitusjohtaja Jan Lindbergin mukaan metsätalous on ala, jossa ilmakuvausta on hyödynnetty yllättävän vähän.

”Hyvät edellytykset myös metsätalouskäyttöön luo se, että laadukkaiden koptereiden hinnat ovat romahtaneet.”

Aiemmin ammattikäyttöön tarkoitetut kopterit saattoivat maksaa noin 20 000–40 000 euroa. Nyt samoja töitä voi tehdä alle 2 000 euron multikoptereilla.

Suurissa yrityksissä tehdään Lindbergin mukaan edelleen vääriä investointeja vanhanaikaisiin, kalliisiin ja vaikeakäyttöisiin UAV-laitteisiin.

”Kartoitusohjelman avulla esimerkiksi metsätila voidaan kuvata automaattisesti ennalta määriteltyä reittiä lentäen. Se tuo merkittäviä etuja eikä ole vaikeaa.”

Tällä tavoin voidaan muodostaa satojen kuvien mitta- ja kuvatarkkoja ortokuva- ja 3D-mallinnoksia, joista saadaan irti monenlaista tietoa metsästä.

Kuvauskopterien lennättäminen on melko helppoa. Lennättämisen voi yleensä opetella itse valmistajan YouTube-videoiden avulla.

Lindberg kuitenkin muistuttaa, ettei se onnistu kaikilta. Lopputuloksena voi olla rikkoutunut laite. Aloituskoulutus helpottaa liikkeelle lähtöä.

”Jos laitetta käytetään erikoissovelluksissa, sovelluskohtainen koulutus on tarpeen. Se antaa nopeasti taidot investoinnin hyödyntämiseen.”

Kopterin koulutuksineen, huoltoineen ja vakuutuksineen voi myös hankkia vuokraleasing-sopimuksella, tai kuvauspalvelut voi tilata ammattilaiselta.

”Olemme panostaneet erityisesti ammattikäyttäjien palveluun avaimet käteen -periaatteella. Kuvauskopterit ovat löytäneet tiensä jo monelle alalle, ja uskon vakaasti, että myös metsäalan ammattikäytössä niiden hyödyntäminen tulee kasvamaan”, Lindberg sanoo.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2017.

Avaa artikkelin PDF