
MTK vaatii maa- ja metsätalousministeriötä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin suden, karhun ja ilveksen metsästyksen helpottamiseksi (MT 15.11.). MTK muistuttaa, että ”kannanhoidollisen metsästyksen seurauksena karhu ja ilves ovat säilyttäneet tähän saakka ihmisarkuuden. Suden ihmisarkuus on kuitenkin jo selvästi vähentynyt”.
Mihin tutkimukseen perustuu tämä metsästäjien hokema mantra, jota MTK:n nyt myös toistelee? Miten on todettu, että metsästys lisää jonkin eläimen ihmisarkuutta? Jokainen voi melkeinpä ikkunasta ulos katsomalla todeta, että metsästys ei ole vähentänyt valkohäntä- tai metsäkauriiden halukkuutta hakeutua asutusten läheisyyteen. Sitä ei ole tapahtunut myöskään kettujen, supikoirien tai minkään muunkaan riistaeläimen suhteen. Eläimet tulevat yksinkertaisesti ruokansa perässä sinne mistä sitä löytyy.
Miksi MTK ei puutu petoeläinten lisääntymisen perussyihin? Suomessa on yli 600 luvallista haaskaruokintapaikkaa, joihin viedään valtavat määrät lihaa ja kalaa suurpetojen ruokkimiseksi. Lisäksi Suomessa viedään yli 17 miljoonaa kiloa viljaa ja juureksia metsiin hirvieläinten, supikoirien, villisikojen, rusakoiden, mäyrien ja rottien ruuaksi.
Maataloustukea maksetaan kolme miljoonaa euroa metsästäjien ylläpitämistä riistapelloista, jotka tarjoavat lisää ruokaa näille eläimille. Hirvieläinten valtava lisääntyminen tarjoaa puolestaan ruokaa niitä saalistaville susille, ilveksille ja karhuille. Hyvä ravintotilanne saa pedotkin lisääntymään, eli susi- ja ilveskannat kasvavat siellä, missä on eniten riistaeläinten ruokintaa.
Metsästäjien talutusnuorassa kulkeva MTK ei halua puuttua riistan talviruokintaan, jolla hirvieläinkanta on paisutettu valtavaksi. Se ei välitä Suomen vaarallisimman ja haitallisimman eläimen – valkohäntäkauriin – määrän vähentämisestä. Tämä eläin aiheuttaa vuosittain 6 000 liikennekolaria, tuhansia punkkivälitteisiä sairauksia, sekä heikentää merkittävästi maatilojen kannattavuutta ja metsien kasvua.
Nyt pedot ovat tulleet viljelijöiden, metsänomistajien, kotipuutarhureiden ja autoilijoiden avuksi, ja hyvä niin.
Leena Kauppila
Espoo ja Kemiönsaari
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
