Tuotemarkkinointipäällikkö Niko Solopuro sanoo, että kuljettajaa avustava automaatio yleistyy metsäkoneissa. Kuva: Sanne Katainen
Ilman kuljettajaa toimiva metsäkone on vielä haave – metsäkoneet automatisoituvat vaihettain
John Deeren maailmanlaajuista metsäkoneliiketoimintaa johdetaan Tampereelta.Tilaajalle
Koneet on pidettävä käyttökunnossa. John Deere kouluttaa jälleenmyyjiensä asentajia Tampereella. Hydraulilohkon saloihin perehtyvät saksalaiset Maximilian Berndt (vas.) ja Norman During , liettualaiset Artur Prokopovic, Ricardas Kazlauskas ja Brett Harrington Yhdysvalloista (oik.) Heitä opasti Pasi Leivo (toinen oik.) Kuva: Sanne KatainenRobottiautot kulkevat jo kaupunkien kaduilla ilman kuljettajaa. Koska metsässä runkoja katkovat ja kuljettavat automaattikoneet ilman ihmistä?
John Deere Forestry Oy:n tuotemarkkinointipäällikkö Niko Solopuro ei lupaa robottimetsäkonetta vielä vuosiin, eikä anna edes vuosiarviota. Ihmistä tarvitaan muun muassa laadun ja metsänhoidon vastuullisuuden takia.
Solopuron yhtenä tehtävänä on toimia tuotekehityksen ja asiakkaiden välisenä linkkinä yhdysvaltalaisomisteisen John Deeren metsäkonedivisoonassa. Hänen työpisteensä on Tampereella yhtiön tuotekehityksessä, mutta mies liikkuu paljon asiakkaiden luona ympäri maailmaa.
Vaikka kuljettajaton harvesteri tai kuormatraktori on vielä kaukana tulevaisuudessa, niin kuljettajaa avustava automaatio kuitenkin yleistyy.
Solopuro ottaa esimerkiksi puomin älykkään kärkiohjauksen. Siinä kuljettaja voi keskittyä kouran ohjaamiseen puomin yksittäisten nivelten ja hydraulisylintereiden liikuttelun sijaan.
Harvesterissa kärkiohjaus huolehtii, että harvesteripään rotaattori ei pyöri kuin korkeintaan 400 astetta. Näin vähennetään hydrauliikkaletkujen katkeamisia.
Järjestelmä estää puun syöttämisen päin konetta ja ohjaa syöttämään tukin turvallisempaan suuntaan. Kärkiohjaus niin ikään varoittaa, jos sahaussektori on ohjaamoa kohti ja näin se avustaa kuljettajaa oikeanlaisiin työtapoihin.
Kuormakoneessa kärkiohjauksen uusin versio automatisoi tyhjän kahmarin liikkeen.
”Otetaan kasalta puuta kyytiin ensimmäinen kahmarillinen, tyhjennetään se kyytiin ja painetaan nappia. Kahmari osaa mennä automaattisesti takaisin samalle kasalle. Tämä toimii myös toisinpäin kuormaa purettaessa.”
”Käytännössä siis joka toinen puomin liike on automatisoitu. Päivän aikana näitä toistoja tulee satoja. Ja jos ajatellaan kokonaan automatisoitua konetta, niin tarvitaan useita tällaisia pienempiä askeleita ennen kuin koko kone toimii ilman kuljettajaa”, Solopuro sanoo.
Toisena esimerkkinä Solopuro nostaa esiin Timbermatic-kartat.
”Harvesteri merkkaa automaattisesti missä se on mennyt, tehtyjen puupinojen paikat, mitä puuta on kaadettu ja kuinka paljon. Kaikki tämä näkyy reaaliajassa ja tieto siirtyy ajokoneen kuljettajan käyttöön yksittäisen pölkyn tarkkuudella. Täsmällinen tieto leimikon edistymisestä näkyy myös koneyrittäjälle.”
Nykyaikaisista kartoista on merkittävä apu sekä kuljettajille että metsäkoneyrittäjille. Eri karttanäkymissä pystyy selvittämään muun muassa lohkon rajat, puuston, jättöpuut, luontokohteet samoin kaadetut puut, puupinot, pinojen suunnat ja työn etenemisen. Kuva: Sanne KatainenAjokoneen kuljettaja näkee kartasta myös pinolla olevien puiden suunnan. Siitä on hyötyä varsinkin talvella lumihangessa.
Karttajärjestelmä ei ehdottele ajokoneen kuljettajalle optimaalista ajojärjestystä tai -uraa – ainakaan vielä.
”Metsässä on lukuisia muuttujia, kuten luontokohteita, pehmeitä paikkoja, kaltevia uria ja lukuisia tavaralajeja eri paikoissa. Näistä kaikista syntyy hyvin monimutkainen matriisi: mikä oikeasti on optimaalisin reitti.”
Solopuron mukaan nopeiten ajettava reitti syntyisi ehkä nytkin, mutta se ei välttämättä olisi paras kokonaisuuden kannalta edellä todetuista syistä.
”Haluamme tuotteistaa toimivia järjestelmiä vaihe kerrallaan, emmekä sellaista, joka ei oikeasti avusta kuljettajaa. On tärkeää pitää kiinni luottamuksesta ja hyödyllisyydestä.”
John Deere Forestry Oy
John Deere -konsernin Euroopan pääkonttori, tuotekehitys, huoltokoulutus ja huolto Tampereella.
Metsäkonevalmistus Joensuussa.
Lisäksi huoltopisteet Ylivieskassa, Rovaniemellä, Laukaassa ja Taavetissa. Varaosamyymälä Mikkelissä.
Liikevaihto 1.11.21-30.1022: 409 miljoonaa euroa ja liikevoitto 21,5 miljoonaa euroa.
Henkilöstö: 756, josta noin 2/3 Joensuussa.
Metsänhoidossa, varsinkin hakkuissa on paineita vähentää koneista metsään ja ympäristöön tulevia jälkiä.
Koko John Deere -konsernin metsäkoneliiketoiminnasta vastaava toimitusjohtaja Timo Ylänen sanoo, että nykyisiä pienemmät koneet eivät välttämättä ole ratkaisu.
Toimitusjohtaja Timo Ylänen vastaa John Deere -konsernin metsäkoneliiketoiminnasta. Kuva: Sanne Katainen”Sitä on kokeiltu moneen kertaan. Pienellä koneella ei pärjää yrittäjä, eikä oikein koneliikekään. Pienen tekeminen on yllättävän kallista”, Ylänen toteaa.
Hän muistuttaa, että pieni kone tarvitsee metsässä enemmän ajokertoja.
”Iso kone painaa, mutta kun siihen asennetaan telat alle, niin pintapaine ei ole kovin suuri. Pienellä koneella ja huonoilla telavarusteilla pintapaine voi olla pahempikin ja ajokertoja tulee enemmän.”
Pintapaineen hillitsemiseksi ajokoneisiin ovat yleistyneet pidennetyt taka-akselivälit yhdistettynä teloihin.
Solopuro muistuttaa, että jatkuvassa kasvatuksessa pitää pystyä kaatamaan puut hallitusti oikeaan suuntaan tuhoamatta aluskasvillisuutta.
”Pienellä koneella voi tulla enemmän tuhoja, jos kuormain tai puomi ei jaksa käsitellä puuta”, Solopuro sanoo.
Simulaattori on oiva väline tulevien kuljettajien kouluttamisessa samoin kuin kokeneiden kuljettajien pinttyneiden tapojen korjaamisessa. Simulaattoriasiantuntija Joona Mäkiraatikka sanoo, että usein kuljettaja perehtyy metsäkoneen jonkin ominaisuuden toimintaan simulaattorissa ja sitten hän siirtyy oikeaan koneeseen. Kuva: Sanne KatainenMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
