Saarimaan pisimmät metsäsukset ovat 2,8-metriset. Kuva: Rami Marjamäki
”Kuljin hetken samaa reittiä suden perässä” – umpihankihiihtäjää viehättää vapaus valita oma reitti
Metsänhoitaja Jorma Saarimaa aloitti metsäsuksilla hiihtämisen jo lapsena. Myöhemmin metsähiihto on brändätty modernisti umpihankihiihdoksi.TilaajalleValkeakoski
Jorma Saarimaa hiihtää myös valmiilla laduilla, mutta umpihangessa hiihtämisessä on hänelle erityistä hohtoa. Kuva: Rami MarjamäkiValkeakoskelainen metsänhoitaja Jorma Saarimaa on viime vuosikymmeninä osallistunut lukuisia kertoja umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailuihin Pudasjärvellä UPM:n työporukan kanssa, mutta laji on ollut hänelle tuiki tuttu jo lapsesta alkaen.
”Kuusamossa mökillämme ei ollut latuja, joten olen 1960- ja 1970-lukujen taitteesta hiihtänyt metsäsuksilla ja harrastanut erävaellusta. Talvivaellukset Lapissa ovat olleet 1–2 viikon mittaisia.”
Hiihtotaito tuli tarpeeseen myös nuoren metsänhoitajan työssä. ”Kun aloitin vuonna 1982 Rauma-Repolalla, kävin työmailla metsäsuksilla.”
Saarimaa hiihtää myös valmiilla laduilla, mutta umpihangessa hiihtämisessä on hänelle erityistä hohtoa: se tarjoaa ainutlaatuisia luontoelämyksiä.
”Pääsee sellaisiin paikkoihin, joissa kukaan muu ei ole mennyt. Yhdellä metsäreissulla Kuusamossa kuljin hetken samaa reittiä suden perässä. Tällaisia elämyksiä ei valmiilla ladulla tule vastaan.”
Laduttomalla hangella nopeus ei ole olennaista, vaan vapaus valita itse reittinsä. Kelillä ja lumiolosuhteilla ei juurikaan ole väliä, eteneminen vain on erilaista. ”Puuterilumessa vauhti hidastuu ja touhu on rämpimistä. Metsäsuksi on parhaimmillaan, kun on paljon lunta, suojajakson kovettama kerros lumen alla ja tasainen maasto.”
Täydellinen hankikeli ei kuitenkaan ole metsäsuksilla hiihtävän unelma. ”Silloin vauhti kiihtyy helposti liian kovaksi ja pitkillä suksilla on vaikea pysyä pystyssä.”
Saarimaan pisimmät metsäsukset ovat 2,8-metriset. Sauvat ovat tavanomaista pitemmät ja sompa leveämpi. Hiihtokenkinä hän käyttää perinteisiä huopavuorella varustettuja kumisaappaita.
Metsäsukset ovat oiva kulkuväline esimerkiksi talviverkoille kuljettaessa. Ihan kaikkiin tilanteisiin ne eivät kuitenkaan sovi, Saarimaa pohtii.
”Taimikoiden tarkastukseen lumikengät ovat parhaat. Ne sopivat myös polkujen tekemiseen, mutta kulkemiseen ne ovat mielestäni hitaat.
Jorma Saarimaa
Metsänhoitaja ja metsänomistaja, teki pitkän uran UPM Metsällä eri tehtävissä. Jäi eläkkeelle 2019.
Asuu Valkeakoskella, tekee parhaillaan muuttoa synnyinseudulleen Helsinkiin. Viettää paljon aikaa Kuusamossa ja Juuassa, missä omat metsätilat myös pääosin sijaitsevat.
Harrastaa umpihankihiihdon ohella muun muassa metsästystä ja kalastusta.
Vaalii aktiivisesti suomalaista metsähistoriaa. Toimii metsämuseo Luston taustaorganisaation Suomen Metsämuseosäätiön hallituksen puheenjohtajana ja oli pitkään mukana UPM:n tehdasmuseo Verlan luottamustehtävissä.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
