Länsimainen ja saamelainen oikeuskäsitys törmäävät Utsjoen kalastuskäräjillä – “Tämä on korkean profiilin juttu”

Utsjoella käydään poikkeuksellista oikeudenkäyntiä, jossa pontimena ovat saamelaisten oikeudet harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun rikosasiassa vedotaan saamelaiskulttuurin suojaan.

Viisi utsjokelaista teki itsestään rikosilmoituksen luvattomasta kalastuksesta. He haluavat protestoida paikallisten kalastusoikeuksia rajoittavia lakeja vastaan.

Heidän tarkoituksenaan on kokeilla, miten tuomioistuin tulkitsee Suomen perustuslakia, jossa säädetään saamelaisten oikeudesta harjoittaa omaa kulttuuriaan.

Lapin käräjäoikeus antaa ratkaisun asiasta keskiviikkona.

Lainsäädäntö huomioi heikosti saamelaisten tapaoikeuden, sanoo Kati Eriksen, joka on yksi syytetyistä ja Saamelaisten ihmisoikeusjärjestö ry:n perustajista.

Tapaoikeudella viitataan saamelaisten ikiaikaiseen perinteeseen hallinnoida asuinalueidensa vesiä yhdessä. Siihen pohjautuu saamelainen oikeuskäsitys.

Perustuslaissa lukee, että saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan, ja että saamelaisilla on kotiseutualueellaan kulttuuriaan koskeva itsehallinto “sen mukaan kuin lailla säädetään”.

Eriksenin mukaan kalastajat testaavat nyt perustuslain pitävyyttä.

"Jos sitä noudatettaisiin alemmassa lainsäädännössä ja omalle oikeuskäsityksellemme annettaisiin sijaa, ristiriitoja olisi huomattavasti vähemmän."

Luvatta kalastaneille on sivuseikka, millaisen tuomion he saavat.

"Tämä on korkean profiilin juttu. Suomessa ei ole koskaan rikosasiassa vedottu saamelaiskulttuurin suojaan", Eriksen sanoo.

Eriksen sanoo, että asia voi hyvin edetä korkeimpaan oikeuteen. Hänen mukaansa kalastajat vetoavat tarvittaessa kansainvälisiin ihmisoikeuksien toteutumista valvoviin toimielimiin, esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja YK:n lapsen oikeuksia valvovaan komiteaan. Yksi kalastajista on Eriksenin oma poika, joka oli tapahtuma-aikaan 17-vuotias.