Riistanhoitomaksun kuuden euron korotuksesta vain runsaat 10 prosenttia ohjautuu riistanhoitoyhdistyksille – "Jakoperusteita uudistettava"

Riistanhoitomaksua korotettiin kuudella eurolla metsästysvuonna 2018–2019. Maksu on suuruudeltaan 39 euroa. Korotusta perusteltiin muun muassa Oma riista -palvelun ja riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämisellä.

Vuosittain maksettava riistanhoitomaksu tuottaa noin 12 miljoonaa euroa. Korotus kartutti vuotuista pottia kahdella miljoonalla eurolla.

Riistanhoitoyhdistysten valtionapu on maa- ja metsätalousministeriön mukaan vuonna 2020 2,6 miljoonaa euroa. Avustusta korotettiin siten runsaalla 10 prosentilla, eli alle 250 000 eurolla.

"Kuuden euron korotuksesta vain runsaat 10 prosenttia ohjautuu riistanhoitoyhdistyksille. Osuus on liian pieni, oleellisesti suurempi osuus pitäisi palautua paikallistasolle riistanhoitoyhdistyksiin", toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Hirvieläinten kaatomaksuja metsästäjät maksavat kaatomääristä riippuen 1–4 miljoonaa euroa vuodessa. Vahinkoja näistä varoista korvataan 0,5–2 miljoonalla eurolla.

"On myös huomattava, että riistavahinkolain mukaisiin maksuihin osoitettua kaatomaksuista kertyvää ylijäämää ohjataan riistakeskukselle, ei riistanhoitoyhdistyksille. Monet erilaiset lupamaksut tulisi suhteuttaa todellisiin kuluihin niin, ettei ylijäämää kerätä."

Lue lisää aiheesta:

Metsästäjäliiton Silpola: Peura-asiassa tulee löytää yhteinen valtakunnallinen linjaus tavoiteltavasta valkohäntäpeurakannan koosta