Julkinen rakentaminen kannustaa puun käyttöön

Puutuoteteollisuus toivoo, että uuteen hankintalakiin otetaan mukaan ympäristökriteerit. Ne vauhdittaisivat puurakentamista.

"Meillä on aito huoli biotalouden edistämisestä. Ellei mitään tehdä, puun käyttö ei kasva tavoitteiden mukaisesti", toteaa toimitusjohtaja Matti Mikkola Puutuoteteollisuudesta.

Mikkola kohdistaa toiveensa valmistelussa olevaan uuteen hankintalakiin. Hän haluaa, että hankintalaki laaditaan ohjaavaksi. Se onnistuu, jos ympäristökriteerit nostetaan hankintaperusteiksi.

"Emme vaadi suosimista, vaan meille riittää reilu kilpailu. Puurakentaminen edellyttää, että puun on oltava kilpailukykyinen materiaali."

Mikkola uskoo, että ympäristökriteerien käyttöönotto vahvistaisi puun asemaa julkisessa rakentamisessa, sillä puurunkoiset talot synnyttävät muita materiaaleja vähemmän kasvihuonepäästöjä.

Julkinen puurakentaminen on tärkeätä sekä esimerkin että sitä kautta syntyvien prosessien takia. Se ei kuitenkaan yksin riitä räjäyttämään pankkia.

"Julkinen puurakentaminen antaa alkusysäyksen. Kun kunnat alkavat tehdä julkisia rakennuksia, kouluja ja päiväkoteja puusta, se johtaa vähitellen puurakentamisen yleistymiseen ja kysynnän kasvuun."

Pellervon taloustutkimus PTT on laskenut, että julkisen puurakentamisen heijastusvaikutuksena sahatavaran kysyntä voisi kasvaa kotimaassa jopa puolella miljoonalla kuutiolla. Tukin käyttö lisääntyisi 1,5 miljoonalla kuutiolla ja hakkuut parilla miljoonalla kuutiolla.

Puurakentamisen vahvistuminen kotimaassa antaisi vahvan pohjan myös viennille. Sieltä voisi irrota kasvua toinen mokoma.

"Biotaloudesta puhuttaessa mekaaninen puunjalostus on jäänyt vähän taka-alalle. Uusien sellutehtaiden puuhuollon toimiminen edellyttää kuitenkin myös sahauksen tuntuvaa lisäystä. Siihen tarvitaan puurakentamista ja viennin kasvua."

Mikkola näkee, että Suomella on edelleen mahdollisuudet nousta puurakentamisen kärkimaaksi. Silloin vienti voisi laajeta tietotaitoon ja rakennusratkaisuihin.