Mäntyjen uuden tuhonaiheuttajan levinneisyyden selvitys käynnistyy ‒ Luke kerää kansalaisten näytteitä etelänversosurmasta

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää hankkeen mäntyjen tuhoa aiheuttavan etelänversosurman levinneisyyden määrittämiseksi. Etelänversosurmaa aiheuttaa havuparikas-sieni, jota ei ole ennen viime syksyn havaintoja löytynyt koskaan Suomesta mäntyjen tuhojen yhteydestä.

”Elokuussa 2021 männyntaimien vuosikasvaimissa havaittiin huomattavaa tuhoa useassa Etelä-Suomen kohteessa. Tuho on varmistunut etelänversosurmaksi, jonka aiheuttaa havuparikas-sieni. Sienen alkuperä on tuntematon”, Luken tutkija Eeva Terhonen kertoo tiedotteessa.

Hankkeessa kerätään kansalaisilta näytteitä mäntyjen etelänversosurmatuhoista esimerkiksi omista puista tai lähimetsistä. Lähetystä varten Lukelta voi tilata kirjekuoria, joihin on valmiiksi maksettu postimaksut. Lukelta voi kysyä neuvoja näytteidenottoon.

Tueksi tuotetaan myös videoita taudin oireista ja näytteiden keruusta kasvukauden 2022 aikana. Yhteyttä Lukeen voi ottaa myös muissa epäselvissä tilanteissa, mikäli männyn yleiskunto heikkenee.

Tulosten avulla havuparikas-sienestä kootaan kantakokoelma, jonka avulla selvitetään, onko se tullut Suomeen tiettyä reittiä pitkin, vai onko sieni kotoperäinen.

Etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas-sieni esiintyy normaalisti oireettomana männyn vuosikasvaimissa, mutta se muuttuu puulle tappavaksi ulkoisten stressitekijöiden, kuten sään vaikutuksesta.

”Etelänversosurmaa ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männyissä. Kuuma ja kuiva kesä edesauttoivat sienen muuttumista taudinaiheuttajaksi, joka pystyi murtamaan puun puolustuskyvyn”, kuvaa Terhonen.

Tyypillisiä oireita etelänversosurmalle ovat ruskettuneet neulaset, ja vakavaan taudinkuvaan kuuluu kesän aikana kokonaan ruskettuvat latvukset. Muita merkkejä ovat ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat pesäkkeet, joihin muodostuu kuromaitiöitä.

Hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö.