Ilmastotyössä pitää keskittyä fossiilisten päästöjen laskemiseen, Tino Aalto sanoo. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen
Nyt tuli uusi käänne ilmastotavoitteisiin
Näyttää siltä, että hiilineutraalius on mahdoton saavuttaa vuonna 2035.Tilaajalle
”Hakkuista tinkimisellä olisi erittäin suuret kansantaloudelliset vaikutukset”, maa- ja metsätalousministeriöstä todetaan. Kuva: Teppo KuittinenMaa- ja metsätalousministeriö (MMM) on päivittänyt näkemyksensä ilmastolain tavoitteiden toteutumisesta.
”Tavoite on ollut erittäin kunnianhimoinen ja näyttää siltä, ettei sitä kyetä saavuttamaan”, sanoo MMM:n luonnonvaraneuvos Mikko Peltonen.
Ministeriön laatimassa muistioluonnoksessa todetaan, että uusimman maankäyttösektoria koskevan tiedon ja muiden muuttuneiden tekijöiden seurauksena hiilineutraalius- ja päästösektoreiden tavoitteita on tarkasteltava uudelleen.
”Kun tietoa on saatu lisää, on tarkentunut, että tavoitteet ovat olleet ylioptimistisia. Ne on asetettu aiemman tiedon pohjalta. Nyt maankäyttösektoriin liittyvät epävarmuudet ovat realisoituneet huonompaan suuntaan”, Peltonen toteaa.
Päästöjen vähennystä on Peltosen mukaan saatu aikaan, mutta maali on karannut kauas.
”Silti ilmastotyötä pitää pontevasti jatkaa. Vapaudu vankilasta -korttia ei ole saatavilla. Lisätoimia tarvitaan niin maankäyttö- kuin kaikilla muilla sektoreilla. Nyt ei kannata heittää hanskoja tiskiin, vaan jatkaa määrätietoisesti eteenpäin.”
Samalla Peltonen muistuttaa, että useiden tahojen esittämälle hakkuiden vähentämiselle ei näy poliittista tahtotilaa.
”Ne tahot, jotka hakkuiden vähentämistä esittävät, eivät kerro siitä aiheutuvia kustannuksia. Hakkuiden rajoittamisella olisi erittäin suuret kansantaloudelliset vaikutukset”, hän varoittaa.
MMM koosti näkemyksensä osaksi ilmastolain arviointia, jossa tarkastellaan hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemistä. Arviointi tehdään ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä useiden ministeriöiden kanssa.
MMM ei ota kantaa siihen, mikä olisi tavoitevuosi hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Se vaatii Peltosen mukaan vaihtoehtojen arvioimista ja poliittista keskustelua.
”Toivottavasti poliitikot kuuntelevat ministeriön fiksua näkemystä.”
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kiittelee MMM:n muistiota, joka on hänen nähdäkseen ensimmäinen valtion taholta tullut selkeä tunnustus hiilineutraaliustavoitteen epärealistisuudesta.
”Lausunnossa sanoitetaan aika selkeäsanaisesti, että ilmastotavoitetta on tarkennettava, ja että hiilineutraaliuteen pääseminen vuonna 2035 on epärealistista.”
”Ilmastolakia pitäisi muuttaa ja tavoitetta siirtää. Toivottavasti poliitikot kuuntelevat ministeriön fiksua näkemystä”, Aalto sanoo.
Hän luonnehtii viime aikojen yhteiskunnallista keskustelua hiilineutraaliuteen pääsemisestä ”ilmastoteatteriksi”.
”Yhä useampi, joka perehtyy lukuihin kiihkottomasti, ymmärtää että 2035 vuoden tavoitteelta pohja on pudonnut pois.”
Aalto toivoo realistisuutta esitettyihin hakkuurajoituksiin.
”Niiden ei pidä kuulua keinovalikoimaan. Ilmastotyössä pitää keskittyä fossiilisten päästöjen laskemiseen”, hän kannustaa.
Suomen ympäristökeskus (Syke) puolestaan pitää Suomen ilmastolain tavoitteita ajantasaisina ja perusteltuina. Syken mielestä juuri maankäyttösektorilta löytyy toimia, joiden avulla voidaan vahvistaa nieluja ja vähentää päästöjä.
Metsien kiertoaikojen pidentämisellä ja puuston kasvattamisella tiheämpänä on Syken mielestä sekä suuri ilmastopotentiaali että hyvä kustannusvaikuttavuus.
Merkittäviä ovat myös turvemaametsien ja -peltojen ilmastoviisas hoito, metsien suojelu sekä metsäkadon hillitseminen, Syke toteaa tiedotteessa.
Sykekin on jo totuttautunut siihen, että 2035 tulee liian pian asetettuun hiilineutraaliustavoitteeseen nähden.
”Ilmastotyössä tärkeintä ei ole yksittäinen tavoitevuosi, vaan se, että toimia tehdään riittävästi ja pitkäjänteisesti”, Syken ryhmäpäällikkö Laura Saikku toteaa.
Voimakkaita päästövähennyksiä tarvitaan Syken mukaan myös teollisuudessa ja liikenteessä. Lisäksi tarvitaan hiilen talteenottoa.
”Ilmastotyössä tärkeintä ei ole yksittäinen tavoitevuosi.”
Syken raportin näkemykset ovat pitkälti samoja kuin tammikuussa julkaistussa Luken ja Syken metsäselvityksessä.
Myös Ilmasto- ja Luontopaneelit julkaisivat alkuvuonna raportin, jonka mukaan Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien kaltaisia hakkuita jatkamalla.
Syken arvion on tilannut ympäristöministeriö.
Kevään aikana valmistuu ympäristöministeriön loppuraportti. Siinä ei oteta kantaa tuleviin ratkaisuihin, painottaa ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Karoliina Anttonen MT:lle.
”Se toimii aineistona mahdolliselle poliittiselle keskustelulle”, Anttonen sanoo.
Päätöksenteko jää siis poliitikoille. Loppuraportti on tarkoitus luovuttaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle maalis–huhtikuun aikana.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
