Elvytystoimet tuottaneet kutupesiä Pielisjokeen – "Todennäköisesti pesiä on uomassa enemmän"

Pielisjoen Laurinvirrasta Pohjois-Karjalassa on saatu ensimmäisiä lupaavia tietoja uhanalaisten järvilohen ja -taimenen elvytystoimien onnistumisesta. Tutkijaryhmä löysi Laurinvirrasta pieneltä alueelta viisi kutupesää ja Joensuun koskista kaksi pesää, tiedottaa Jyväskylän yliopisto.

Ryhmä tutki pesiä sukeltamalla ja kahluutähystämällä viime vuoden marraskuussa. Suuren virtaaman takia kutuun parhaiten sopivasta alueesta saatiin käytyä läpi korkeintaan neljäsosa.

Pielisjoen virtaama oli 50 prosenttia ajankohdan mediaanin yläpuolella, joten tulvaluukuista piti laskea runsaasti ylimääräistä vettä Laurinvirtaan. Uoman virtaama oli noin 145 kuutiota sekunnissa.

Tutkijaryhmä oli Luonnonvarakeskuksen (Luke), Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen sekä Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio osuuskunnan yhteismaastoryhmä.

"Todennäköisesti pesiä on uomassa enemmän. Kesänvanhoiksi poikasiksi selvinneiden määrä tiedetään tämän vuoden syksyllä tehtävässä sähkökoekalastuksessa, jonka toteuttaa Luke. Vuoden tai parin kuluttua tiedämme enemmän Laurinvirran sopivuudesta järvilohelle", aprikoi Luken erikoistutkija Matti Janhunen.

Tulevana keväänä virtaaman niin salliessa päällimmäisten ruskuaispussipoikasten eli pesäpoikasten tila tarkistetaan. Muutama poikanen otetaan näytteeksi DNA-analyysiin, jossa määritetään kalalaji eli onko kyseessä järvilohi tai taimen. Lajien kutupesät, mätimunat ja pesäpoikaset ovat samannäköisiä, eikä niitä pysty määrittämään ulkonäöltä lajilleen.

Kartoittajat merkitsivät pesien sijainnin uomaan merkkikivillä ja -kohoilla.

Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Maa- ja metsätalousministeriö, alueen sähköyhtiöt ja muut toimijat rahoittivat kunnostushankkeessa noin 5–7 hehtaarin laajuisen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen rakentamisen Pielisjoen Kuurnan Laurinvirtaan vuonna 2019.

Kyseessä on yksi valtion vaelluskalakantojen elvytystoiminnan kärkihankekohteista.

Lue lisää:

Järvilohelle yritetään luoda mahdollisuus täydelliseen elinkiertoon Pohjois-Karjalassa – rahaa tarvitaan yli 6 miljoonaa euroa

"Mahdollisuudet pelastaa järvilohi paremmat kuin koskaan ennen"– kutulohien määrä viisinkertaistui Pielisjoessa