
Kaukaiset salaman leimahdukset näkyvät parhaiten pimeänä aikana. Elokuun alkupuolella voi vielä olla rajuja ukkosia, mutta illat ja yöt ovat jo melko pimeitä. Kesä- ja heinäkuussa valoisuus haittaa kaukana välähtävien salamoiden näkemistä. Elosalaman nimitys kertookin ilmiön parhaasta esiintymisajankohdasta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan silloin, kun ukkospilvi on 15–20 kilometrin etäisyydellä, salaman jyrinä ei tavoita maanpinnalla olevaa havaitsijaa. Salaman välähdykset voi kuitenkin selvästi nähdä. Elosalama onkin siis tavallinen salama, joka sattuu esiintymään sopivalla hetkellä ja sopivalla etäisyydellä havaitsijasta.
"Elosalamassa salamakanava on selvästi näkyvissä, mutta jyrinää ei kuitenkaan kuulu", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä.
Aina ei välttämättä erotu yksittäisiä salamoita, vaan taivaanrannasta saattaa näkyä tasaista välkettä tai valonkajastusta pilvissä. Silloin puhutaan kalevantulista.
Vanhan uskomuksen mukaan elosalamat tuleennuttavat viljan. Muita kansanomaisia nimityksiä ilmiölle ovat elovalkeat, elonkypsyttäjät, ohrasalamat ja kapeenvalkeat.
Vilkkainta ukkosaikaa on kesä–heinäkuu. Joskus ukkosia esiintyy aikaisin keväällä ja vielä syksyinen lämpöaaltokin voi tuoda niitä mukanaan. Talvella ukkoset ovat harvinaisia, mutta joskus sankan lumipyryn keskellä voi räpsähtää yksittäisiä salamoita. Suomessa ukkospäiviä on noin sata vuodessa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
