Tomi Alakoski: ”Metsissä on nuorille paljon yrittämisen mahdollisuuksia”

Kauppakamari palkitsi 4H-liiton Taimiteko-kampanjan Vuoden vastuullisuustekona. Miltä tunnustus tuntui?

Olen todella iloinen siitä, että työmme ilmaston hyväksi huomattiin. Kilpailuun tuli yli 160 ehdotusta, ja meidät palkittiin ympäristövastuun lisäksi sosiaalisesta vastuusta.

Taimiteon tavoitteena on istuttaa Suomeen 10 000 hehtaaria uutta metsää. Tähän mennessä olemme metsittäneet 200 hehtaaria. Olemme työllistäneet 400 nuorta taimien istutuksessa.

Monet yritykset ovat lähteneet innolla mukaan kompensoimaan hiilijalanjälkeään Taimiteko-kampanjan kautta. Me olemmekin hiilipäästöjen kompensoinnin edelläkävijöitä Suomessa. Luonnonvarakeskus on laskenut meille yhden taimen sitoman hiilimäärän 55 vuoden kasvukierrolla, joten pystymme luotettavasti todentamaan hiilensidonnan. Yhden taimen istuttaminen maksaa yritykselle kaksi ja puoli euroa.

4H-liitto osti tänä vuonna Neovalta eli entiseltä Vapolta 300 hehtaaria vanhaa turvesuota. Siinäkin riittää vähäksi aikaa metsittämistä ja nuorille työtä.

4H-toiminnan kantava ajatus on tekemällä oppiminen. Onko se yhä ajankohtainen aate?

Se on ajankohtaisempi kuin koskaan. Konkreettinen tekeminen on lapsille ja nuorille todella tärkeää. Käsillä tekeminen ja itsensä toteuttaminen puhuttelevat tänä päivänä hyvin. Se näkyy myös jäsenmäärässämme. Jäsenmäärä on kehittynyt viimeisen vuoden aikana erityisen myönteisesti, ja jäseniä on nyt lähes 50 000.

Toimintamme keskittyy pitkälti ruoan, metsän, luonnon ja kädentaitojen ympärille. Lasten 4H-kerhoissa opetellaan uusia taitoja tekemisen kautta, pää ja sydän mukana, kuten arvoissamme sanotaan. Hieman vanhemmat 4H-yrittäjät myyvät asiakkailleen käsin tehtyjä tuotteita ja konkreettisia palveluita.

Mistä saatte rahoitusta?

Päärahoittajamme on maa- ja metsätalousministeriö, jolta saamme vuosittain noin neljän miljoonan euron valtionavun. Tällä pystymme rahoittamaan noin kolmanneksen toiminnastamme. Toteutamme myös julkisrahoitteisia hankkeita. Saamme avustuksia myös säätiöiltä ja kumppani­yrityksiltä.

Yksi esimerkki yritysyhteistyöstä on yli 40 vuotta jatkunut Reilu Teko -kampanja, jolla keräämme maatiloilta muovisia lannoitesäkkejä. Yritysten tuella järjestämme yläkoululaisille Työelämän ajokortti- ja yrittäjyyskursseja. Myös jäsenmaksut ovat tärkeä osa tuottojamme.

Kunnat ovat keskeinen rahoittaja yli 200 paikallisyhdistyksellemme. Paikallisyhdistykset tekevät kuntien kanssa ostopalvelusopimuksia, joilla yhdistys tuottaa nuorille harrastustoimintaa.

Mitkä ovat parhaat keinot tutustuttaa nuoret metsään ja metsätalouteen?

Lähtökohtana tässäkin on tekemällä oppiminen ja kokeminen. Meillä on esimerkiksi metsäsalapoliisikerhoja, joihin osallistui tänäkin vuonna tuhansia lapsia. Kaikissa toiminnoissamme on vahva pedagoginen ote, jolloin opitaan tavoitteellisesti erilaisia tietoja ja taitoja. Koulutamme nuoria esimerkiksi taimien istuttamiseen, ja sitä kautta osa heistä työllistyy istutuksiin. Koululaisten Metsäpäivän kautta tavoitamme kaikkein suurimman joukon nuoria. 30–40 prosenttia toiminnastamme liittyy metsään.

Montako 4H-yritystä on perustettu tänä vuonna ja millaista yritystoimintaa niissä harjoitetaan?

Tämän vuoden tilastoja ei vielä ole, mutta viime vuonna perustettiin 1 600 4H-yritystä, joiden liikevaihto oli kaksi miljoonaa euroa. 4H-yritysten määrä on ollut koko ajan kasvussa.

4H-yrityksen voi perustaa 13-vuotiaana, ja sitä voi jatkaa 28-vuotiaaksi. Vuosiansio voi olla korkeintaan 7 000 euroa. Yrittäjäksi lähteminen edellyttää aina 4H-yrityskurssia. Kurssilla yrittäjät saavat oman mentorin eli yritysohjaajan, joka voi olla esimerkiksi kokenut yrittäjä tai vaikka pankin toimihenkilö. Kun yritystoiminta kasvaa suuremmaksi, ohjaamme nuoria Uusyrityskeskusten palveluiden äärelle.

Yritystensä kautta nuoret ovat esimerkiksi pitäneet kahviloita ja tarjonneet pihatyöpalveluita ja metsän varhaisperkausta. Monet keräävät ja myyvät luonnontuotteita. Yksi keppihevosyrittäjä tekee jopa kansainvälistä kauppaa.

Järjestönne palkittiin marraskuussa myös Vuoden 2021 luonnontuotetoimijana. Millaisesta toiminnasta tämä palkinto tuli?

Kun korona iski rajusti yhteiskuntaan, ja luonnontuotealan toimijoilla oli vaikeuksia saada ulkomaalaisia poimijoita metsään, kehitimme maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella Satosankarit-toimintamallin.

Saimme liki 50 paikallisyhdistystä mukaan perustamaan marja-asemia ja innostamaan lapsia ja nuoria marjojen poimintaan. Palkinto tuli lähinnä tästä toiminnasta. Lisäksi olemme toteuttaneet villiyrttihankkeita, joissa on esimerkiksi luotu yrttien poimintarinkejä pääkaupunkiseudun ravintoloille.

Tarjoatte yläkouluille valmiiksi suunniteltuja Metsäpäiviä. Ovatko opettajat ottaneet Metsäpäivät hyvin vastaan?

Metsäpäivillä on pitkät perinteet ja ne ovat olleet erittäin suosittuja myös opettajien keskuudessa. Metsäpäivät järjestetään yhteistyössä alueen muiden metsäalan toimijoiden kanssa. Metsäpäivissä mennään konkreettisesti metsään ja esitellään metsäisiä ammatteja ja harrastuksia sekä istutetaan vuosittain tuhansia taimia. Suomen Metsäsäätiön tuella järjestettyihin Metsäpäiviin osallistuu vuosittain noin 30 000 koululaista.

Mikä on It’s about taimi -koulukiertue?

It’s about taimi on lyhyempi ja helpommin toteutettava versio Metsäpäivästä. Metsäasioihin tutustutaan luokissa. It’s about taimi -oppitunti oli alun perin tarkoitus järjestää kouluilla, mutta koronan vuoksi se muutettiin etätoteutukseksi. Etäoppitunti toimi niin hyvin, että jatkamme sillä mallilla. Nyt koulutuksella pystytään saavuttamaan huomattavasti suurempi joukko koululaisia.

Opettajat ovat ottaneet metsäoppitunnin hyvin vastaan. Tämän syksyn oppitunnit varattiin loppuun päivässä. Opetuksen etäoppitunneilla hoitavat pääasiassa metsäylioppilaat.

Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävimme lokakuussa appiukon kanssa harventamassa hehtaarin taimikon Punkalaitumella.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2021.