Maailman metsäpäivän teemana metsien elvytys – Suomessa se voi tarkoittaa metsän polttamista

Sunnuntaina 21. maaliskuuta vietetään YK:n maailman metsäpäivää.

Metsäpäivän teemana on tänä vuonna "forest restoration", joka kääntyy suurin piirtein metsien palauttamiseksi, tarkoittaen ennallistamista ja muuta metsäekosysteemin tilaa parantavaa hoitoa.

Se, mikä on elvyttävää ja mikä ei, vaihtelee suuresti maailmankolkasta toiseen. Suurimmassa osassa maailmaa esimerkiksi tuhoisat metsäpalot ovat ongelma, joita pyritään ehkäisemään. YK:n metsäpäivän virallisella videolla tyttö istuttaa taimen palaneen metsän pohjalle.

Suomessa puolestaan metsää palaa paloista riippuvien lajien näkökulmasta liian vähän, joten tulta tarvitaan metsien ennallistamiseksi.

Ennallistamispoltto ohjaa metsää kohti luonnontilaa – Metsähallituksen tavoitteena noin 100 hehtaaria vuodessa

Opiskelijat pääsivät opettelemaan kulotuksen jaloa taitoa

Kulotus karkottaa kilpailevat kasvit – tumma kasvualusta voi kuitenkin olla taimille tappavan kuuma ilman maanmuokkausta

Kokonainen saari poltettiin Konnevedellä

Kulotus paljasti metsänpohjan todellisen luonteen – katso miltä vuosi sitten kulotetulla alalla nyt näyttää

Elinympäristöjen ennallistamistöistä hyötyvät monet metsäkanalinnut. Kuva: Lari Lievonen

Myös useiden muiden elinympäristöjen suojelussa ennallistaminen tarkoittaa puiden poistamista. Runsaslajiset lehdot muuttuvat ilman hakkuita tai luonnon aiheuttamaa häiriötä pikku hiljaa yksitoikkoisiksi kuusikoiksi.

Kuuset valtaavat usein lehdoissa tilaa lehtipuilta ja muilta lehtokasveilta – Metsäteollisuus käynnistää lehtojen hoidon toimintaohjelman

Umpeenkasvu on myös paahdeympäristöjen, rantojen ja perinnemaisemien ongelma.

Niittyjen ja ketojen umpeenkasvu heikentää pistiäisten elinoloja – uhan alla erityisesti kukkien ja hyötykasvien pölyttäjät

Soramontusta keidas uhanalaisille lajeille

Rantaryteikkö harvenee lähiseudun lämmikkeeksi

Soiden ennallistamisen tavoitteena on palauttaa ojitettu suo luonnontilaiseksi. Kuvassa ojitetun suon ojia täytetään Kesälahdella. Kuva: Lari Lievonen

Sen sijaan riistalinnut kaipaavat tiheiköitä, jotka jätetään raivauksilta rauhaan.

Liiallinen raivausinto tuhoaa luontaista monimuotoisuutta – Riistametsänhoito olisi kustannustehokas luonnonhoitomenetelmä

Toisaalta monet lajit, kuten riekko, kaipaavat etenkin soidin- ja poikasalueilta avoimuutta.

Puut pois ja ojat tukkoon: Riekon vuoksi on ennallistettu yli 3 000 hehtaaria suota

Kun metsää uhkaavat taudit, puulajin vaihto voi auttaa. Ilmastonmuutos mahdollistaa metsien monipuolistamisen uusilla puulajeilla.

Pyökistä täsmäase juurikäävän saastuttamille kuusimaille – talvien lämpeneminen edistää pyökin menestystä Etelä-Suomessa

Sekametsä säästyy monilta tuhoilta, jotka vaivaavat yksipuolisia kuusimetsiä – lehtipuiden riesana ovat hirvet

Suomessa eniten ennallistamistöitä tehdään soilla. Soita on runsaasti ja suuri osa niistä on ojitettu. Suon ennallistamisessa pyritään palauttamaan vedenpinta ennalleen tukkimalla ojat.

Soita ennallistettiin valtion varoilla ennätysmäärä ja tahti jatkuu lähivuosina

Tutkija: Heikkotuottoiset ojitetut suot olisi järkevämpää ennallistaa kuin jättää nykyiseen epämääräiseen tilaansa

Valtio vauhdittaa soiden, lintuvesien ja perinneympäristöjen ennallistamista – ympäristöministeri lupailee töitä haja-asutusalueelle

Yrittäjä tukkii nyt 1980-luvulla perkaamansa ojat: "Turha on taivastella"

Ilmastotutkija luottaa maanomistajiin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina – keinoja metsänhoidon keventäminen ja soiden ennallistaminen

Suomi ja Suomessa toimivat yritykset ovat myös mukana metsien ennallistamisessa ja metsittämisessä ulkomailla.

Atlantin sademetsää ennallistetaan Itä-Brasiliassa enemmän kuin hävitetään – 30 vuoden tulokset alkavat nyt näkyä, mutta kunnollinen palautuminen kestää toistasataa vuotta

EU saattaa lähteä metsittämään Afrikkaa Suomen aloitteesta – "Tarvitsemme miljardien investointeja"

ST1 koettaa palauttaa metsää ja peltoa Pohjois-Afrikan aavikoille – merivedestä kasteluvettä aurinkoenergialla