MTK vaatii metsäteollisuutta lopettamaan korkean suojeluarvon HCV-karttojen käytön
Metsäteollisuuden mukaan HCV-kartat ovat vain apuväline, joilla tarkastuksia kohdennetaan.
HCV-karttojen lahopuuarviot ovat niin heikolla pohjalla, että MTK vaatii metsäteollisuutta luopumaan karttojen käytöstä. Kuva: Jarmo PalokallioMTK vaatii metsäteollisuutta poistamaan korkean suojeluarvon kohteita näyttävät HCV-kartat heti käytöstä. FSC-sertifiointiin liittyvät kartat ovat vaikeuttaneet puukauppaa etenkin Pohjois-Suomessa.
"HCV-karttojen avulla on tehty metsä- ja puumarkkinapolitiikkaa kolme vuotta. Nyt karttojen tieteellinen pohja on todettu täysin nollaksi", toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Tiirolan mukaan nyt tyrmätyksi tulleilla malleilla on ollut iso vaikutus metsänomistajan oikeusturvaan ja omaisuudensuojaan.
"Luonnonvarakeskuksen professorien tulkinta HCV karttojen pohja-aineistosta on niin tyrmäävä, että ne pitää heti poistaa käytöstä", Tiirola vaatii.
"HCV-tarkistuskartta on Tapion tekemään paikkatietoanalyysiin perustuva riskinhallinnan työkalu. Se on tarkoitettu vain puunostajien avuksi tarkistuksen kohdentamiseen", toteaa Metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä.
"HCV-kartan avulla puunostajat kohdentavat FSC kontrolloidun puun hankintaan liittyvää selvitystyötä. Näin vähennetään riskiä sille, että hakkuut heikentäisivät todellisten HCV-kohteiden suojeltavia luontoarvoja."
Jos suunniteltu hakkuu osuu tarkistuskartan alueelle, alkaa prosessi, jonka perusteella pois suljetaan tapauksia. Niemen mukaan siihen käytetään ajantasaista ilmakuvaa, metsävaratietoa tai maastotarkastusta.
"Metsässä oleva todellinen tilanne ratkaisee, onko kyseessä varsinainen korkean suojeluarvon HCV-alue. Oleellista on varmistaa, että FSC:n mukaisia korkean suojeluarvon kohteita ei puunhankinnassa tuhota", Niemi toteaa.
Tapio käytti analyysissään Suomen ympäristökeskuksen aineistoa, joka arvioi lahopuun määrää. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mukaan aineisto on siltä osin hyvin heikolla pohjalla.
"Jos joku on meidän työmme perusteella tehnyt suojeluautomaatteja, se on heidän virheensä, koska me olemme korostaneet maastotarkastusten tarvetta", Suomen ympäristökeskuksen pohjatyössä mukana ollut tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta toteaa Twitterissä.
Lue myös
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1547605
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
