MTK: Ramppa saatava kalkattamaan yksityisteiden perusparannuksissa

Yksityisteiden perusparannusten tukea nostettiin vuoden alussa. Sen toivotaan purevan vuosien varrella kertyneeseen teiden korjausvelkaan.

Tieyhdistys pitää esitettyjä korotuksia erittäin tervetulleina. Yhdistyksen mukaan yksityistieavustuksiin on osoitettu hyvin määrärahoja kuluvalla hallituskaudella, mutta suuri omarahoitusosuus on vähentänyt avustusten käyttöä.

”Avustusprosenttien korotus on erittäin hyvä uutinen. Ely-keskusten käytettävissä oleva määräraha antaa hyvän mahdollisuuden yksityistieverkon korjausvelan taittamiseen”, iloitsee Simo Takalammi Tieyhdistyksestä.

Takalammin mukaan teiden ja siltojen korjaustarve on suuri, mutta kustannusten nousu on ollut ongelma tieosakkaille. Se on pannut monet tiekunnat hankalaan asemaan.

Tavanomaisen tien perusparannuksen avustuksen enimmäismäärä nousee 50 prosentista 70 prosenttiin ja merkittävissä siltakohteissa 75 prosentista 85 prosenttiin.

Talvitien avustus nousee 65 prosentista 70 prosenttiin. Aiempaa kovemmat avustusprosentit ovat voimassa vuoden 2025 loppuun.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kannustaa metsänomistajia tarttumaan tilaisuuteen.

”Tiekuntien ja metsänomistajien on hyvä huomata, että gallup-kärjessä keikkuvan kokoomuksen varjobudjetissa esitetään sekä yksityistiemäärärahojen että kemeratuen leikkausta. Siksikin nyt pitää ramppa saada kalkattamaan ja investoida tulevaisuuteen”, varoittaa Tiirola.

Avustuksia kohdennetaan erityisesti liikennöitävyyden kannalta kriittisiin perusparannushankkeisiin, kuten siltaremontteihin. Perusparannukseen kuuluvat myös teiden kantavuuden ja kuivatuksen parantaminen sekä rumpujen uusimiset.

Normaaliin tien kunnossapitoon avustusta ei saa.

Yksityisteiden perusparannusrahoja ei ole tarkoitettu normaaliin tienpitoon.  Kuva: Kari Salonen

Tieyhdistys pitää hyvänä, että korotettuja avustusprosentteja sovelletaan myös viime vuonna vireille pantuihin hankkeisiin, joissa ei töitä ole vielä aloitettu. Näin 2022 suunnitellut ja haetut hankkeet pääsevät osaksi korotettuja valtionavustuksia.

”Siirtymäaika on erinomainen kädenojennus tiekuntia kohtaan. Moni perusparannushankkeen suunnittelu on ollut syksyn pysähdyksissä valtionavustusten korotuksia odottelemassa ja nyt saadaan suma purettua”, Takalammi kiittelee.

Takalammi on huolissaan yksityistieavustusten tulevaisuudesta. Hän toivoo, että seuraava hallitusohjelma turvaa riittävän rahoituksen.

Eduskunta päättää yksityisteiden parantamiseen suunnatuista rahoista vuosittain valtion talousarviossa.

Hallituksen talousarvioesitykseen perustuva vuoden 2023 määräraha on 23 miljoonaa euroa, ja lisäksi on käytettävissä aiempien vuosien siirtomäärärahoja noin 44 miljoonaa euroa.

”Säädettyjen korotusten määräaikaisuus on ikävä muistutus siitä, että tilanne saattaa huonontua nopeastikin”, pohtii Takalammi.

Tieyhdistys neuvoo tiekuntia selvittämään tiensä korjaustarpeet ja tarvittaessa ryhtymään pikaisesti peruskorjauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Hyvin peruskorjattu tie kestää ja kantaa liikenteen vuosikymmeniä, kun sitä hoidetaan vuosittain esimerkiksi lanaamalla ja pientareet niittämällä.

Uudelle sillalle 50 vuoden käyttöikä on normaali. Tien perusparantamisessa on kyse vuosikymmeniä tuottavasta investoinnista, ja nyt siihen on erinomaiset mahdollisuudet saada avustusta.