Sahayrittäjä Pekka Kopra olisi halunnut ostaa myös Luvian ja Kyrön sahat Westakseen

Yhtä vuoristorataa 150 vuotta – sellaista on elämä ollut porilaisella Pihlavan sahalla, joka kuuluu nykyään Westas-sahayhtiölle. Pihlavan pitkä historia on nyt koottu kirjaksi, jonka on kirjoittanut Sakari Siltala.

Heti tehtaan ensimmäiset vuosikymmenet alkoivat talousvaikeuksien merkeissä. 1870-luvun Suomen mittakaavassa tehdas oli jättiläinen, mutta ruotsalainen omistaja ei saanut löperön taloudenpidon vuoksi toimintaa kannattavaksi. Sahan osti 1889 paikallinen teollisuusjyrä Antti Ahlström. Pihlavasta tuli yhtiön ylpeys.

Koko Pihlavan kylää ei ollut ennen sahan perustamista, ja alueen vaiheet kietoutuvat tiukasti sahan historiaan. Sittemmin Pihlavaan rakennettiin useita muitakin tehtaita, joista useimpien toiminta on ehtinyt sammua.

Kun sosialismi rantautui Suomeen 1900-luvun alussa, Pihlavasta tuli yksi Suomen tulipunaisimmista kylistä. Kiistoja ja lakkoja riitti, eikä verenvuodatukseltakaan säästytty. Traagisia henkilövahinkoja sattui tehtaan arjessakin; työskentely sahalla oli hyvin vaarallista.

1980- ja 90-luvuilla Ahlström oli luopunut muista sahoistaan ja nilkuttavasta Pihlavastakin haluttiin päästä eroon. Tehtaan kohtalo vaikutti sinetöidyltä. Pelastus tuli kuitenkin Hämeestä: vierumäkeläisen Versowoodin suuromistaja Pekka Kopra halusi perustaa oman yrityksen Länsi-Suomeen.

Vuonna 2013 Pihlava ja Raunion saha siirtyivät Kopran perustaman Westas-yhtiön omistukseen. Yrityskauppojen rahoittamiseksi Pekka Kopra joutui myymään muun muassa 700 hehtaaria metsiä. Kopran suunnitelmana oli ollut myös Luvian sahan ja Metsä Groupin Kyrön sahan osto, mutta nämä eivät toteutuneet. Sittemmin vuonna 2022 Luvian osti itävaltalainen HS Timber Group ja Kyrön saha Pöytyällä suljettiin.

Koronavuosien ennennäkemätön sahatavarabuumi koitui sahayrityksille, myös Westakselle, satumaisten voittojen ajanjaksoksi. Pihlavassa sahataan aina vain.

Sakari Siltala: Särmät, linjat ja raamit. Pihlavan saha 1875-2025. Siltala 2025.