Avomeren ravinnetila ylläpitää edelleen korkeaa sinileväkukintojen esiintymisriskiä Suomen läheisillä avomerialueilla, Kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke) tuoreessa tiedotteessaan.
Suuri laajojen sinilevälauttojen muodostumisriski on Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Saaristomeren eteläpuolella ja Selkämeren keskiosissa.
Suomenlahdella riski on huomattava ja Perämerellä edelleen vähäinen. Paikallisesti runsaita kukintoja voi esiintyä koko rannikkoalueella.
Syken mukaan kasviplanktonleville käyttökelpoista fosforiravinnetta jäi pintaveteen levien kevätkukinnan jälkeen pohjoisilla avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Tämä ylijäämäfosfori luo hyvät lähtökohdat sinilevien kasvulle.
Suomenlahden vesikerrokset eivät viime talven sääolojen takia sekoittuneet.
Näin pohjanläheisistä vesikerroksista päätyi vähemmän fosforia pintaveteen, ja Suomenlahden fosforipitoisuus pinnassa oli edellisvuotta matalampi.
Syken erikoistutkijan Jouni Lehtorannan mukaan Suomenlahdella riski sinileväkukintojen esiintymiseen aleni suuresta riskistä vain vähän, eli huomattavan riskin tasolle, pintaveden tilan myönteisestä kehityksestä huolimatta.
”Tämä johtuu Suomenlahden yleisesti korkeasta fosforitasosta, joka on vallinnut koko 2000-luvun ajan. Siten suotuisissa sääoloissa laajat sinileväkukinnat ovat mahdollisia joka kesä”, hän kertoo tiedotteessa.
Selkämerellä sinilevien esiintymisriski on Syken mukaan kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Perämerellä fosforiravinteen niukkuus ei kuitenkaan edelleenkään suosi sinilevien massaesiintymistä avomerellä.
Perämeren rannikolla tavattujen sinileväkukintojen lajikoostumus on poikennut muiden rannikkoalueidemme lajistosta. Tämä voi Syken mukaan johtua juuri Perämeren veden fosforiniukkuudesta.
”Perämerellä levien kasvua rajoittaa fosfori, kun taas muilla Suomen läheisillä avomerialueilla niiden kasvua rajoittaa typpi”, kertoo merenhoidon kasviplanktonseurantaa koordinoiva erikoistutkija Sirpa Lehtinen.
Sinileväkukinnat ovat yleisimmillään juhannuksesta elokuun lopulle.
Kun auringon valoa on runsaasti saatavilla ja merivesi on lämmintä, sinilevien solunjakautuminen kiihtyy.
Sinilevälautat muodostuvat muutaman viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen etenkin, jos jaksolle osuu vähätuulisia päiviä. Sinileväkukintoja voi esiintyä myös pitkälle syksyä ja jopa talvella jään alla.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
