Rakennuslupien määrä on pienentynyt Suomessa voimakkaasti. Se ennakoi vähenemistä pian myös rakentamisen aloituskuutioihin, kertoo Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.
”Mutta asuntojen aloituksissa ollaan edelleen varsin korkealla tasolla”, hän toteaa.
Kun viime vuonna aloitettiin 48 000 asunnon rakentaminen, tälle vuodelle aloituksia on ennustettu 39 000. Se on selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvon.
Aktiivisuus asunto- ja korjausrakentamisessa pitänee saha- ja puutuoteteollisuuden kysyntää edelleen hyvänä.
Käynnissä oleva asuntotuotanto ei reagoi taloustilanteen muutoksiin kovin nopeasti, sillä yhtä asuntoa rakennetaan 12–16 kuukautta. Työmaita ei jätetä kesken, vaikka markkinoille tulisikin epävarmuutta.
Käynnissä oleva tuotanto pitää Vihmon mukaan toimialan vauhdissa loppuvuoteen. Rakentamisen parin prosentin kasvuvauhti kääntynee vastaavansuuruiseen laskuun vuodenvaihteessa, kun Venäjän Ukrainassa käymän sodan kerrannaisvaikutukset realisoituvat.
Rakentamiseen ei tule tällä hetkellä vetoapua julkiselta puolelta eikä teollisuuden rakentamisesta. Kokonaisuutena rakentamisen näkymät ovat Vihmon mukaan heikommat kuin muilla teollisuuden aloilla. Suhdanne oli laskeva jo ennen Ukrainan sotaa.
”Kustannusnousu vaikuttaa erityisesti maanrakennus- ja infrapuolella. Tiettyjen raaka-aineiden kustannusten nousu näkyy yritysten kannattavuudessa."
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat kesäkuussa 9,4 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten kustannukset nousivat keskimäärin 15,3 prosenttia, kun esimerkiksi työkustannukset nousivat 3,2 prosenttia.
Tarvikkeista eniten kallistuivat teräsrakenteet (38,5 %), lämmöneristeet (23,3 %), puurakenteet (20,9 %) ja betonielementit (20,3 %).
Kustannusten nousu tekee tarjousten laskemisen vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi, kun kustannuskehitystä ei voi ennakoida.
Rakentamisen markkinaa tukee korjausrakentaminen, jonka näkymiä Vihmo pitää positiivisina.
”Meillä on patoutunutta korjausvelkaa koronankin lisäämänä. 1960- ja 1970-lukujen putkiremontteja on vielä tekemättä, ja seuraavaksi ovat edessä julkisivuremontit. Vihreä siirtymä tuo velvoitteita myös asumiseen.”
Omakotirakentamisessa Vihmo ei näe hälytysmerkkejä ainakaan vielä tämän vuoden aikana.
”Mitään paniikkia ei ole nähty. Rakennuskustannukset tietysti ovat nousseet, mutta pientalojen näkymä on parempi kuin moneen vuoteen.”
Maatalouden rakentamisen suhdanne sen sijaan on Vihmon mielestä heikko.
”Rakennusluvissa on tultu voimakkaasti alaspäin. Se näyttää aika isoa miinusmerkkiä tälle ja ensi vuodelle.”
Keski-Euroopan rakentamisessa Vihmo näkee jatkossakin kohtuullista kasvua.
”Siellä nykytilanne nähdään teollisuudessakin melko hyvänä. Onko sille perusteita, sitä on suomalaisen ekonomistin vaikea sanoa. Jos talous Keski-Euroopassa hyytyy, niin se vaikuttaa vientiin.”
Keski-Euroopassa rakentamisen sektori eroaa Suomesta, sillä korjausrakentaminen on selvästi merkittävämpää kuin meillä.
Keski-Euroopassa suurin riski rakentamiseen tulee kaasun saatavuusongelmista, jotka vaikuttavat suoraan teollisuuteen.
Merkittävä uhka rakentamissektorille on rahoituksen kiristyminen. Siihen on useita syitä.
”Korot nousevat, mikä tuo epävarmuutta niin asuntorakentamiseen kuin teollisuuden rakennusinvestointeihin”, Vihmo sanoo.
Kiristyminen johtuu lainsäädännöstä, joka tiukentaa pankkien vakavaraisuussääntöjä ja taloyhtiölainojen käyttöä. Myös Finanssivalvonnan suositukset suitsivat rahoituksen myöntämistä.
”Lisäksi vihreä siirtymä tuo yrityksille velvoitteita, jotka voivat alkuvaiheessa vaikeuttaa liiketoimintaa.”
Lue myös
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
