Asiantuntijat: Tekoäly voi auttaa lopettamaan metsien hävittämisen

Tekoälyä (AI) ja koneoppimista käytetään yhä useammin ihmisten ajan säästämiseen keittiön pyörittämisestä ja autolla ajamisesta lukemiseen ja kirjoittamiseen. Mutta voiko tällainen teknologinen innovaatio auttaa meitä pelastamaan planeetan?

Metsien häviämisen pysäyttäminen sekä metsien ennallistaminen ja kestävä käyttö ovat suurimpia haasteitamme. Tiedämme, miten ne vaikuttaisivat taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja paikallisten ihmisten toimeentulon parantamisessa. Valtavista maailmanlaajuisista ponnisteluista huolimatta emme ole kuitenkaan niissä onnistuneet.

Ongelmana on tarvittavan muutoksen laajuus. Vuodesta 1990 lähtien yli 420 miljoonaa hehtaaria metsää on muutettu muuhun käyttöön, kuten viljelysmaaksi, kaivoksiksi tai muuksi infrastruktuuriksi.

Metsien häviäminen on hidastunut, mutta menetämme edelleen 10 miljoonaa hehtaaria joka vuosi.

Maailman johtajat ovat luvanneet pudottaa luvun nollaan vuoteen 2030 mennessä. Kuinka onnistumme siinä? Ja kuinka voimme ennallistaa miljardi hehtaaria huonokuntoista maata ja metsää, jonka johtajat ovat myös luvanneet tehdä?

Tänään 21.4. vietettävä maailman luovuuden ja innovaation päivä nostaa esiin tekoälyn merkityksen.

Syrjäisten ja vaikeapääsyisten metsäalueiden aktiivinen seuranta on ollut pitkään vaikeaa ja mahdollistanut metsien häviämiseen ja niiden tilan heikkenemiseen johtavat laittomat toimet. Nopeasti kehittyvän satelliittikuvatekniikan sekä tekoälyn ja koneoppimisen luovan käytön ansiosta aika, jolloin laiton toiminta voi jäädä huomaamatta, lyhenee.

Meillä on nyt esimerkiksi korkean spatiaalisen ja ajallisen resoluution satelliittikuvia Norjan kansainvälisestä ilmasto- ja metsäaloitteesta sekä algoritmeja, jotka voivat tulkita kuvia muutamassa tunnissa.

Tämä tarkoittaa, että metsäviranomaiset voivat saada hälytyksen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) Sepal-pilvilaskentaohjelman kautta kahden päivän kuluessa, jos heidän metsissään tapahtuu jotain epätavallista. Aikaisemmin tämä kesti kaksi tai kolme kuukautta.

Asioita päästään näin selvittämään riittävän nopeasti, jotta ongelmiin ehditään puuttua. Kun maat alkavat käyttää tätä tekniikkaa tulevina kuukausina, maailmanlaajuisten ponnisteluiden laittoman toiminnan torjumiseksi pitäisi olla havaittavissa.

Joissakin osissa maailmaa, kuten kuivalla Sahelin alueella Afrikassa, jopa yksittäiset puut ovat tärkeitä, eivät vain metsät.

Paikalliset yhteisöt arvostavat puita niiden tarjoamien etujen vuoksi, mutta ne ovat uhattuna ilmastonmuutoksen, konfliktien ja muiden tekijöiden vuoksi. Paikalliset ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty tarkastamaan säännöllisesti laajan alueen jokaista yksinäistä puuta. Taivaalta käsin voimme nyt sen tehdä.

FAO kumppaneineen on esimerkiksi kartoittanut alueen apinanleipäpuita, jotka ovat erityisen arvostettuja ravitsevien hedelmiensä ansiosta. Saatavilla on nyt resoluutioltaan riittävän hyvälaatuisia satelliittikuvia, jotka näyttävät yksittäiset puut ja mahdollistavat niiden kasvun seuraamisen.

Droonit voivat tarjota niin yksityiskohtaisia kuvia ja niin pieneltä alueelta, että laji voidaan tunnistaa. Sitten tietyn lajin fenologiaa eli kausiluonteista vihertymis- ja vanhenemismallia voidaan käyttää tekoälyn ja koneoppimisen "kouluttamiseen" kyseisen lajin löytämiseksi ja seuraamiseksi laajemmalta alueelta.

Yhdistämällä näitä erityyppisiä tekniikoita FAO on kehittänyt järjestelmän, jonka pitäisi viime kädessä tarjota yhteisöille ja hallituksille 14 maassa tiedot, joita ne tarvitsevat ennallistaakseen ja suojellakseen paremmin jokaisen yksittäisen apinanleipäpuun.

Samaan aikaan paikalliset asiantuntijat voivat syöttää tietoja takaisin järjestelmään parantaakseen olemassa olevia tietoja tai tarjotakseen uutta tietoa tekoälyn "kouluttamiseen". Näin tekoäly saadaan etsimään haluttuja asioita, esimerkiksi antamaan varoituksen, kun puu ei kehitä lehtisilmuja niin kuin pitäisi.

Lisäksi Forest Data Partnership, USAID:n rahoittama yhteistyö FAO:n, World Resources Instituten, Googlen, Nasan ja Unileverin välillä, käyttää tekoälyä ja koneoppimista yhteensopimattomien tietojen harmonisoimiseen. Seuraavien viiden vuoden aikana se kehittää tieteellisesti vankan ja läpinäkyvän maailmanlaajuisen järjestelmän, jolla pystytään tarkistamaan esimerkiksi myytävän kahvipaketin tai suklaapatukan metsäkadon jalanjälki ympäri maailmaa.

Oikean tiedon saaminen ja sen jakaminen maailmanlaajuisesti on ratkaisevan tärkeää, jotta jokainen voi tehdä oikeita valintoja jokapäiväisessä elämässään. Tekoäly voi olla sellainen muutoksen tekijä, jonka tarvitsemme tehdäksemme sen mahdolliseksi.

Julian Fox

Anssi Pekkarinen

vanhemmat metsäjohtajat

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO