Kuusentaimi viihtyy pienialaisessa aukossa
Kuusen luontainen uudistuminen onnistui huomattavasti paremmin pienaukoissa kuin avohakkuualoilla, selvitti Metsäntutkimuslaitos kenttäkokeessaan Tervolassa. Pienaukkojen soveltumisesta käytännön uudistamismenetelmäksi ei vielä ole paljon kokemusta.
Kuva: Kari Salonen”Merkittävä osa korpiojitusalueiden puustoista on lähestymässä uudistamiskypsyyttä. Perinteiselle avohakkuulle ja kuusenviljelylle kaivataan vaihtoehtoja erityisesti pohjoisessa, missä istutus ja maanmuokkaus syövät puuntuotannon kannattavuutta”, Metlan erikoistutkija Hannu Hökkä toteaa.
Metla vertasi Tervolassa luontaisen uudistamisen onnistumista pieniin ympyränmuotoisiin aukkoihin ja avohakkuualoille. Vuonna 1961 ojitetun ohutturpeisen lehtokorven uudistuskypsiin kuusikkoihin hakattiin 33 pienaukkoa talvella 2004–2005. Aukkojen läpimitta oli 5, 10 tai 15 metriä. Neljä avohakkuualaa olivat pinta-alaltaan 0,25–0,37 hehtaaria.
Vuoden 2010 keväällä pienaukoilla oli keskimäärin 15 500 tainta hehtaarilla, kun taimimäärä avohakkuualoilla jäi 6 700 taimeen. Vakiintuneen taimiaineksen eli yli kymmensenttisten taimien määrä oli vastaavasti 5 050 ja 1 200 kappaletta hehtaarilla.
Tämän ja aiemman tutkimustiedon valossa edellytykset korpikuusikoiden luontaiselle uudistamiselle ovat hyvät.
”Tässä tutkimuksessa ei selvitetty alikasvostaimien elpymiskykyä eikä uusien taimien kasvunopeutta, joten pienaukkouudistamisen soveltumisesta käytännön uudistamismenetelmäksi ei näiden tulosten pohjalta ole vielä selvää kuvaa”, tutkija toppuuttelee.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
