Viikonlopun myräkkä rasittaa myös metsiä – lumituhoja voi ehkäistä oikeanlaisella metsänhoidolla

Metsien lumituhoja aiheuttaa kaksi hieman erilaista ilmiötä: tykkylumi ja runsaat lumisateet. Tykkylumi vaivaa metsiä korkealla Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas lumimyrskyissä nopeasti latvuksiin kertyvä lumi voi tehdä tuhoja koko maassa.

Foreca ennakoi, että viikonlopun Valtteri-lumimyrskyn mukana pyryä ja myrskytuulta on luvassa koko Oulun ja Kainuun eteläpuoliseen Suomeen.

Puuhun voi kohdistua jopa tuhansien kilojen lumikuorma. Puulajien välillä on eroja siinä, miten hyvin ne kestävät lunta.

"Pohjois-Suomen kapealatvaiset kuuset ovat paremmin sopeutuneet lumikuormaan. Kun ne vielä usein ovat ylhäältä alas asti tykyn peittämiä, niin lumi ei välttämättä rasita puuta mekaanisesti", sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen.

"Eteläisessä Suomessa lumimyräkän mukana tuleva raskas suojalumi on usein kohtalokas männiköissä. Männyn latvusmuoto on vähän erilainen, ja niin taimikoissa kuin varttuneemmissakin männiköissä tuhoa syntyy helposti."

Lumikuorman alle jäänyt mänty napsahtaa usein keskeltä runkoa poikki. Puun laatu kärsii eikä siitä voi saada enää tukkipuuta. Kuusesta sen sijaan katkeaa yleensä vain latva, jolloin puu jää henkiin ja runkopuukin voi olla vielä hyödynnettävissä.

"Latvuksen lehdettömyys suojaa lehtipuita talvisaikaan, mutta esimerkiksi nuoret koivikot taipuvat usein luokille. Varsinkin taimikkovaiheessa kuitenkin ne pystyvät usein vielä oikenemaan", Kuitunen sanoo.

Metsänomistaja voi ehkäistä lumituhoja oikea-aikasella taimikonhoidolla ja harvennushakkuilla. Harvennusten myötä jäävien puiden rungot tukevoituvat ja vahvistuvat kantamaan mahdollista lumikuormaa. Ylitiheän puuston runkomuoto säilyy solakkana ja pitkänä ja sitä kautta myös hentona, jolloin rungon kestävyys on heikompi.

Myös hyvin voimakkaat kertatoimenpiteet, kuten puuston runsas harvennus lisäävät lumituhoriskiä seuraavina vuosina. Lumituhoriskialueilla harvennuksen kannattaisikin tehdä usein ja lievinä.

"Lumituhot ovat siinäkin mielessä ongelma, että lumituho jo sinällään aiheuttaa taloudellisia tappioita ja kasvutappioita, mutta lisäksi niihin sisältyy seuraustuhojen riski", Kuitunen sanoo.

Kun puu vahingoittuu, se altistuu hyönteistuhoille. Kuusen tuholaisia ovat esimerkiksi kirjanpainaja ja tähtikirjaaja. Männiköissä harmia aiheuttavat muun muassa ytimennävertäjä ja okakaarnakuoriainen. Hyönteiset saattavat päästä lisääntymään lumituhoalueella, jolloin seurauksena syntyykin hyönteistuho-ongelma.

"Jos taimikkovaiheen metsikössä on merkittäviä lumituhoja, niin jo metsätuholakikin velvoittaa poistamaan puut", Kuitunen sanoo. Kuusikossa lumituhoista kärsivät puut pitää poistaa, jos niitä on yli 10 kuutiota hehtaarilla. Männiköissä vastaava puumäärä on 20 kuutiota hehtaarilla.

Kun lumituhojen jäljet korjataan pois, seuraustuhojen riski pienenee.

Eteläisimmän Suomen osalta ilmastonmuutos tulee luultavasti pienentämään lumituhoriskiä. Vastaavasti on kuitenkin alueita, joilla lumituhoriski tulee todennäköisesti kasvamaan.