”Voi johtaa sorkkaeläinkantojen hallitsemattomaan kasvuun ja sitä seuraaviin vahinkojen lisääntymiseen – koirametsästäjiltä nootti suurriistavirka-avun jatkosta
Petokantojen kasvu lisää metsässä vapaasti liikkuviin koiriin kohdistuvaa vaaraa.
Susihyökkäyksiä on pyritty torjumaan koiralle asennetun suojaliivin ja turvakameran avulla. Kuva: Lari LievonenMetsästyskoiraharrastajat harkitsevat jättäytymistä pois poliisin avustamisesta loukkaantuneiden tai vaaraa aiheuttavien eläinten etsimisessä.
Metsästyskoirarotujärjestöjen mukaan avustustehtävissä käytettävien koulutettujen koirien turvallisuus on vaarassa, koska karhu-, ilves- ja erityisesti susikannat uhkaavat nousta vaaralliselle tasolle kannanhoidollisen metsästyksen kiellon vuoksi.
”Koska petojen kannanhoidollinen metsästys on viimeaikaisten oikeuspäätösten vuoksi estymässä, petokannat lähtevät nousuun. Tämä lisää metsässä vapaasti liikkuviin koiriin kohdistuvaa vaaraa. 2.1.2023–9.12.2023 välisenä aikana sudet ovat tappaneet järjestöjen oman seurannan mukaan jo 72 koiraa, lisäksi metsästyskoiria on haavoittunut hyökkäyksissä”, järjestöt kertovat tiedotteessaan.
Motivaatio kasvattaa ja kouluttaa jahtikoiria katoaa.
Metsästyskoirajärjestöt pelkäävät, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kieltäminen johtaa lopulta koirametsästysharrastuksen hiipumiseen.
Motivaatio kasvattaa ja kouluttaa jahtikoiria katoaa, jos niiden ainoa käyttö rajoittuu SRVA-toimintaan. SRVA ei tarjoa koulutuksellisesti riittäviä mahdollisuuksia totuttaa metsästyskoiria riistan jäljittämiseen.
Järjestöt huomauttavat, että loukkaantuneiden eläinten jäljitykseen tai häirikköpetojen poistamiseen poliisilla ei omankaan ilmoituksen mukaan ole riittävästi voimavaroja ilman metsästäjien vapaaehtoisapua.
Koirametsästys on ikiaikaista suomalaista kulttuuriperintöä, jonka vaalimista tulisi tukea eikä vaikeuttaa.
Jos metsästyskoiraharrastus hiipuu, se myös heijastuu esimerkiksi hirven, peuran ja kauriin metsästykseen. Tämä johtaa sorkkaeläinkantojen hallitsemattomaan kasvuun ja sitä seuraaviin ympäristö- ja liikennevahinkojen lisääntymiseen.
Järjestöt muistuttavat, että metsästäjät avustavat omalla ajallaan ja vapaaehtoisesti myös riistantutkimusta. He keräävät tutkijoiden käyttöön muun muassa jälkihavaintoja sekä dna-näytteitä erityisesti suurpedoista.
Riistakolmiolaskennalla metsästäjät avustavat myös pienriistakannan arviointia. Nykyiset viralliset kanta-arviot perustuvat suurelta osalta suuren metsästäjäjoukon tekemään vapaaehtoiseen työhön. Myös halukkuus tähän tärkeään vapaaehtoistoimintaan vähenee, jos metsästäjät kokevat suurpetopolitiikan kestämättömäksi.
Metsästysharrastajien suuri määrä kertoo, että jahtikulttuurilla on vahva jalansija Suomessa. Koirametsästys on ikiaikaista suomalaista kulttuuriperintöä, jonka vaalimista tulisi tukea eikä vaikeuttaa, järjestöt huomauttavat.
18.12. klo 8.45 Korjattu vuosiluku 2.1.2023 (ei 2022)
Suurriistavirka-apu
Suomessa on noin 300 000 metsästäjää.
Suuri joukko koirametsästäjistä osallistuu vapaaehtoisesti SRVA (Suurriistavirka-apu) – toimintaan.
SRVA-metsästäjät auttavat jahtiin koulutettujen koiriensa kanssa viranomaisia jäljittämään esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneita eläimiä, useimmiten hirviä, peuroja ja kauriita, mutta myös suurpetoja.
SRVA-metsästäjät auttavat myös karkottamaan suurpetoja asutuksen keskeltä.
SRVA-ryhmät ovat ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa ympäri vuoden.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
