• Vanha savottakämppä saa Aarteen lukijan mielikuvituksen heräämään ‒ ”Jo kämpän pihapiiri tekee kävijän olon levolliseksi”

    ”Salainen haaveeni olisi saada tanssia häitäni Reutuvaaran kämpällä”, kirjoittaa Aarteen lukija Kirsi Kumpulainen.
    ”Kämpän vieressä seisova suuri mänty osaisi varmasti kertoa monta tarinaa ankarista talvista savottamiesten ponnistellessa metsätöissä”, kirjoittaa Kirsi Kumpulainen.
    ”Kämpän vieressä seisova suuri mänty osaisi varmasti kertoa monta tarinaa ankarista talvista savottamiesten ponnistellessa metsätöissä”, kirjoittaa Kirsi Kumpulainen. Kuva: Kirsi Kumpulainen
    Metsä|Historia ja perinne
    21.6.202319:00
    Kirsi Kumpulainen

    Itä-Lapissa Savukosken kunnassa sijaitseva Reutuvaaran savottakämppä on seisonut paikallaan vuodesta 1951. Maisemaa hallitsee Sotatunturi, ja kämppä on piilossa tiheän metsän keskellä.

    Jo kämpän pihapiiri tekee kävijän olon levolliseksi. Samalla se saa syvästi arvostamaan kaikkia niitä miehiä, jotka ovat aikoinaan repineet leipänsä Lapin metsistä. Kämpän vieressä seisova suuri mänty osaisi varmasti kertoa monta tarinaa ankarista talvista savottamiesten ponnistellessa metsätöissä.

    Vieläkin hevostallin oven avatessaan saattaa melkein saada nenäänsä hevosten hajun ja kuulla niiden tyytyväisen heinänrouskutuksen. Saunalta voi miltei kuulla kiukaan sihahtelun ja vastojen lätinän hikistä työtä tehneitä selkiä vasten. Ja kun kävijä sulkee silmät, kämpältä alkaa leijailla läskisoosin tuoksu ja kuulua puheensorinaa ja lautasten kalahtelua.

    Salainen haaveeni olisi saada tanssia häitäni tuolla Reutuvaaran kämpällä ikihonkien katveessa Lapin kesän ollessa kauneimmillaan.

    Kirsi Kumpulainen, Iisalmi

    Kirjoitus on julkaistu Aarteessa 5/2023.

    Artikkelin aiheet
    reutuvaaran savottakämppä
    Kirsi Kumpulainen
    savukoski
    lappi
    aito elämys
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää