Koivutukilla on nyt vientiä: ”Heti laitan tarjouksen”, sanoo yrittäjä

Järeä koivikko on nyt jyväskyläläisen metsäyrittäjän toivelistalla.

”Jos sellainen leimikko tulee eteen, niin heti laitan tarjouksen”, koneurakointi Hirven toimitusjohtaja Jaakko Hirvi sanoo.

Koneurakointi Hirvi ostaa puuta hankinta- ja pystykaupalla. Yksi koneketju on töissä harvennusleimikolla Äänekoskella Jyväskylästä pohjoiseen. Noin 30–40-vuotiaasta sekametsästä karttuu kuitupuuta, mutta myös koivutukkia, jolle on nyt kova kysyntä. Tukkipinoon päätyy puuta, joka vielä joku aika sitten olisi mennyt kuiduksi tai polttoon.

Vaneritukiksi kelpaa nyt koivu, joka joku aika sitten olisi päätynyt selluksi tai polttoon. Esimerkiksi Riga Wood on laskenut latvaläpimitan 17 senttiin, kun viime vuonna se oli vielä 18 senttiä. Kuva: Petteri Kivimäki

”Tukin latvaläpimitta on 17 senttiä. Ja mitä laatuun tulee, niin sanotaan, että raakkiprosentti on aika pieni”, Hirvi muotoilee.

Keski-Suomen alueella pääosin toimiva koneurakointi Hirvi toimittaa koivutukkia Sastamalaan Pirkanmaan ja Satakunnan rajalle Riga Woodille.

Vielä muutama vuosi sitten koivua ei olisi kannattanut ajaa näin kaukaa yli 200 kilometrin päästä, mutta nyt tilanne on toinen. Koivutukin arvokkain jaloste vaneri vetää hyvin Euroopassa ja se kirittää hintoja. Tullin tilastojen mukaan lehtipuuvanerin vientihinta oli viime vuonna 1 160 euroa kuutiolta eli korkeampi kuin kertaakaan 12 vuoteen. Samaan aikaan vientimäärät olivat kuitenkin pienemmät kuin kertaakaan saman ajanjakson sisällä.

Koivuvanerin hinta ei ole merkittävästi laskenut eikä pikaista muutosta tilanteeseen ole näköpiirissä. Venäläinen koivutukki ja aikanaan lähes puolta Euroopan koivuvanerimarkkinasta pitänyt venäläinen vaneri pysyvät pakotteiden piirissä ennustamattomaan tulevaisuuteen.

”Näyttää siltä, että koivuvanerin hinta säilyy korkeana pitkään. Sille on vaikeaa löytää korvaajaa tietyissä käyttökohteissa, kuten ajoneuvoteollisuudessa ja LNG-tankkereiden eristeinä”, metsäekonomisti Matti Valonen PTT:stä sanoo.

Markkinalakien mukaan huippuhintojen pitäisi näkyä vanerin tuotannon lisääntymisenä. Nyt niin ei käy, koska raaka-aineen saatavuus jarruttaa tuotantoa.

Merkittävä osa vanerikoivusta saadaan havupuumetsien hakkuiden yhteydessä. Hakkuiden hiljeneminen laskee myös koivun saatavuutta, vaikka sille olisi kysyntää. Kuva: Petteri Kivimäki

”Vaneriteollisuus saa koivunsa sekametsien hakkuiden yhteydessä ja kun sillä puolella on hiljaista, ei kotimaista koivuakaan tule markkinoille tarpeeksi”, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo.

Markkinoiden veto yhdistettynä heikkoon saatavuuteen nostaa väistämättä koivun hintaa, joka on ollut tasaisessa nousussa.

”Koivutukin hinta oli tammi-lokakuussa 19 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Keskihinta oli lähes 60 eurossa”, Horne laskee.

Keskihinta tasaa huiput, joten hyvissä paikoissa sijaitsevista leimikoista on voitu maksaa tuntuvasti korkeampia hintoja. Puhtaita koivuleimikoita on vähän ja niistä kilpaillaan.

”Parhailla paikoilla on käyty jopa 70 euron hinnoissa”, Hirvi tietää.

Kaikki koivukaupat eivät näy tilastoissa, sillä varsinkin pienet, havuleimikoiden mukana tulevat erät vaihtavat omistajaa yritysten kesken.

Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla Sastamalassa koivuviilua sorvaava Riga Wood ostaa nyt koivua Jyväskylä-Kuopio- linjan tasalta ja hetkittäin myös sen takaa.

”Olemme kasvattaneet hankinta-aluetta Keski-Suomen ja Savon suuntaan ja tehostaneet suunnalla muutenkin toimintaamme”, Riga Woodin tukkihankinnasta vastaava Timo Uotila sanoo.

Latvialaisessa omistuksessa oleva Sastamalan viilutehdas käyttää koivua noin 110 000 kuutiometriä vuodessa. Tehtaan päätuote on koivuviilu, joka puristetaan ja liimataan vaneriksi Baltian tehtailla.

Riga Woodin Sastamalan sorvaamo toimi jo ennen Venäjän tuontipakotteiden asettamista kotimaisen raaka-aineen varassa. Näin ollen koivun tuonnin katkeamisen vaikutukset eivät heijastuneet suoraan tuotantoon, vaikka raaka-aineen kallistumisen kautta vaikutukset osuivat.

Uotilan mukaan koivutukkia kannattaa nykyisessä markkinatilanteessa ajaa yli 200 kilometrin etäisyyksiltä ja hankinta-alueet menevät nyt aiempaa voimakkaammin lomittain, eli kilpailu on kasvanut.

”Uskoisin, että se on metsäomistajan etu, että koivutukille tulee lisää kysyntää. Meidän konseptimme perustuu suureen volyymiin emmekä ole laadun suhteen niin tiukkapipoisia kuin ehkä jotkut muut. Meille käy latvaläpimitaltaan 17-senttinen tukki, kun vielä viime vuonna alin läpimitta oli 18 senttiä”, Uotila sanoo.

Vaikka koivuvanerin kysynnän ennustetaan pysyvän vielä pitkään korkealla, voi huippu Uotilan mukaan olla jo takana.

”Rakentamisen alavire heijastuu väistämättä myös koivuvanerin kysyntään. Mitään romahdusta vanerikoivun kysyntään tuskin kuitenkaan tulee”, Uotila sanoo.