Taimikon varhaisperkaus unohtuu usein - ”Se on tärkein metsänhoitotyö”, sanoo Teijo Sutinen
Varhaisperkaus on havupuutaimikoiden hoitomuoto. Kun vesakko kasvaa taimien yli, perkauksella on jo kiire.Tilaajalle
Teijo Sutinen perkaa kuuselle istutettua kuviota. Koivut ja muut lehtipuut raivataan pois kuusten kasvua haittaamasta. Kuva: Harri MäenpääTaimikon varhaisperkaus on kuin säästöpossuun säästämistä. Pikavoittoja ei jaeta, mutta pitkällä tähtäimellä tuottoa tulee. Ja toisinpäin: jos et tee mitään, pahimmassa tapauksessa hupenee pääomakin.
”Siinä saa monta vuotta aikaisemmin tilin, kun tekee heinimisen ja varhaisperkauksen ajoissa”, kiteyttää Joensuun Oskolassa kuusentaimikkoa perkaava Teijo Sutinen.
Työmaa on tällä kertaa Sutisen omalla tilalla. Kuusentaimikko on noin metrin korkuista, osin hiukan pitempääkin. Lehtipuun vesat ovat jo kirineet ohi kuusista, joten perkaamisella alkaa olla kiire.
Työkaluna raivaussaha
Varhaisperkaus tehdään kuvioille, jotka on uudistettu joko kuuselle tai männylle.
”Ne puut, joita kuviolla kasvatetaan, ovat etusijalla, kun taimia harvennetaan. Tällä työmaalla jätän istutetut kuusentaimet”, Sutinen kertoo.
”Niiden lisäksi jätän luontaisesti syntyneitä männyntaimia, jos vaikka kuusille sattuisi jotain. Hirvethän eivät kuusentaimia syö, mutta jos tulee lumituhoja tai iskee kova halla, silloin ovat ainakin männyntaimet kasvamassa.”
Varhaisperkauksen tekijöissä on kaksi koulukuntaa: niitä, jotka poistavat kaikki lehtipuut, ja niitä, jotka jättävät erityisesti kuusentaimikon sekaan lehtipuiden taimia.
Teijo Sutinen jättää tähän taimikkoon myös lehtipuun taimia niin, että ne eivät häiritse kuusten ja mäntyjen kasvua.
”Jätän koivuja ja pihlajia hirville, jotteivät ne söisi luontaisesti syntyneiden mäntyjen taimia. Jos on oikein selvä aukko, siihen saatan jättää pajunkin, mutta yleensä en, koska paju vesoo ja lisääntyy vauhdilla.”
Taimikkoa peratessaan Sutinen käyttää normaalia, pyöreää raivaussahan terää.
”Taimikossa kasvaa varttuneempaakin puuta, johon pyöreä terä puree paremmin. Kolmioterää käytän joskus esimerkiksi horsmikkoon.”
Jää usein tekemättä
Teijo Sutinen on suorittanut metsurin ammattitutkinnon mutta työskentelee metsurina vain osa-aikaisesti. Sulan maan kaudella vapaa-aika ja lomat kuluvat asiakkaiden metsissä taimikonhoitotöissä.
”Yleensä raivaan tureutunutta taimikkoa. Hyvin vähän niissä on tehty varhaisperkausta. Metsänomistajat eivät varmaan ymmärrä sen merkitystä. Jos varhaisperkaus viivästyy 5–7 vuotta, sitten pitääkin melkein parin vuoden välein käydä taimikko läpi, kunnes havupuut pääsevät voitolle.”
Sutinen ei osaa sanoa selvää syytä siihen, miksi taimikonhoitotöitä ei tehdä oikein eikä ajallaan.
”En tiijä. Kun olen jutellut sellaisten metsänomistajien kanssa, jotka asuvat maalla, eivät nekään ymmärrä sitä hoitohommaa. Näköjään pitäisi melkein olla mehtäalan ammattilainen, että ymmärtäisi sen, että varhaisperkaus on tärkein metsänhoitotyö.”
Muista myös heinääminen
Sutinen muistuttaa, että jo varhaisperkausta edeltävinä kesinä on syytä käydä tarkistamassa taimikon tila ja arvioida heinäämisen tarve. Rehevillä kasvupohjilla heinät, horsma ja vadelma jättävät taimet varjoonsa yllättävän nopeasti. Pahimmassa tapauksessa ne tukahduttavat taimen. Syksyllä tehty heinäntorjunta takaa sen, että heinät eivät talvella taivu taimen päälle lumen painosta.
”Teen heinimisen tallaamalla. Heinäntorjunta pitäisi tehdä ainakin kahdesti, niin sitten se jo tehoaa.”
Sutinen antaa vinkin heinäämisen helpottamiseksi kuvioilla, joissa horsmat uhkaavat peittää taimet näkyvistä:
”Olen merkannut taimet kuitunauhalla, silloin ne löytyvät helpommin.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2016.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
