Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäasiantuntija Lauri Halonen suunnitteli metsityksen Vehkojan peltoheitolle. Kuva: Jyrki Luukkonen
Joutoalueen metsitystukea on haettu ahkerasti ‒ Metsänomistajalta pellon metsitys vaatii vuosikausien uurastusta
Vehkojan kylällä Kanta-Hämeessä metsitettiin vanha pelto. 60 vuoden päästä pellon paikalla humisee sankka kuusimetsä, mutta sitä ennen metsänomistajan on ahkeroitava heinäntorjunnan parissa.Tilaajalle
Heinäntorjunta saattaa vanhoilla peltomailla olla tarpeen parikin kertaa vuodessa. Taimet ovat turvassa vasta noin 70-senttisinä. Kuva: Jyrki LuukkonenVanha pelto pohjoisessa Hämeenlinnassa ei ole kasvanut viljaa vuosikymmeniin. Tähkien sijaan taivasta kohti kurottelevat kuusen taimet, joiden kuntoa Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäasiantuntija Lauri Halonen käy läpi kulkien mättäältä toiselle.
”Suurin osa näyttää lähteneen mukavasti kasvuun. Yksittäisiä kuolleita näkyy paikoin, todennäköisesti syynä on ollut kuivuus”, Halonen sanoo syyskuussa 2022 tehdyllä tarkastuskierroksella.
Tämänkaltaisten, maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden kivennäis- ja turvemaapeltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen on maaliskuusta 2021 lähtien ollut mahdollista hakea Metsäkeskukselta metsitystukea.
”Kun tukihaku avautui, maanomistaja otti yhteyttä ja kertoi, että hänellä saattaisi olla maillaan metsitykseen sopiva kohde. Hän kysyi, voisimmeko käydä tutustumassa siihen yhdessä”, Halonen kertoo.
Tukea kustannuksiin ja ylläpitoon
Joutoalueen metsitystuella korvataan kohteen metsityksestä ja varhaishoidosta koituneita kustannuksia. Tuki on hehtaariperusteinen eikä riipu todellisista kustannuksista.
Turvemaiden istutuskohteille kustannuskorvausta maksetaan 2 000 euroa/ha.
Kivennäismaiden istutus- ja kylvökohteille tukea maksetaan 1 500 euroa/ha.
Kivennäismaiden istutuskohteille, joille istutetaan vähintään 25 prosenttia jaloja lehtipuita, tukea maksetaan 1 800 euroa/ha.
Entisten turvetuotantoalueiden istutuskohteille tukea maksetaan 1 500 euroa/ha ja kylvökohteille 1 000 euroa/ha.
Hoitopalkkiota maksetaan yhteensä 900 euroa. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa 450 euron suuruisessa erässä, ensimmäinen erä kahden ja toinen kahdeksan vuoden kuluttua metsityksestä. Tuen saamisen ehtona on se, että taimikko on hoidettu asianmukaisesti.
Päätöstä odotettiin pitkään
Metsä- ja biotalouden asiantuntijaorganisaatio Tapio Oy on arvioinut, että metsitykseen sopivia, käytöstä poistuneita maatalousmaita on Suomessa yhteensä noin 100 000 hehtaaria. Niiden metsittäminen lisää metsäpinta-alaa ja puuntuotosta sekä vahvistaa hiilinielua.
Metsitystukea saadakseen kohteen on oltava yhtenäinen, kooltaan vähintään puolen hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä.
Lisäksi alueen tulee luontaisesti ja vesitaloudeltaan soveltua metsänkasvatukseen. Se ei myöskään saa olla luontaisesti metsittynyt tai pahasti vesakoitunut.
Aiemmin saadut maatalouden tai metsittämisen tuet, kaavamerkinnät ja -määräykset sekä maisemansuojelulliset seikat voivat estää metsitystuen saannin.
Maanomistajan kanssa tehdyllä tutustumiskäynnillä Vehkojan kylällä sijaitseva 1,3 hehtaarin peltoheitto vaikutti Halosesta täyttävän kriteerit, joten hän ryhtyi valmistelemaan Metsäkeskukselle hakemusta ja toteuttamissuunnitelmaa.
Metsäkeskukselta hakemus lähti lausunnolle ely-keskukseen.
”Hanke laitettiin vireille alkukeväästä 2021, mutta seuraavat kymmenen kuukautta se oli byrokratian rattaissa.”
Oikea puulaji ja menetelmät
Metsitystukipäätöstä odoteltaessa vuoden 2021 viljelykausi ehti tulla ja mennä.
Kun tukipäätös lopulta tuli, se oli myönteinen.
Kesäkuussa 2022 Vehkojan peltoheitolla alkoi tapahtua. Ensin paikalle tuli kaivinkone, joka muokkasi alueen laikkumätästyksellä. Kaivuria seurasi metsuri, joka istutti mättäisiin taimet.
Monet metsitettävät joutoalueet saattavat vaatia vesitalouden järjestelyjä, ja etenkin käytöstä poistuneilla turvetuotantoalueilla tarvitaan paikoitellen kunnostusojitusta. Vehkojan kohteella kunnostusojitukselle ei kuitenkaan ollut tarvetta.
Joutoalueen metsityksessä keskeistä on, että kohteelle valitaan oikea puulaji ja menetelmät. Puulajivalinta määräytyy kasvupaikan ja sen ravinteisuuden perusteella.
Vehkojan vanha pelto on savimaata, joten se metsitettiin kuuselle. Rauduskoivukin toimisi, mutta koivun taimet maistuvat turhan hyvin hirville, joita alueella on runsaasti.
Rauduskoivun lisäksi savimaalle voisi harkita siperianlehtikuusta, jaloja lehtipuita ja muita erikoispuulajeja. Mänty puolestaan soveltuu parhaiten karummille hieta- tai hiekkamaille.
Ota huomioon myös maisema
Kaikki joutoalueet eivät sovellu metsitykseen, mutta jos toimenpiteet keskitetään oikeille kohteille ja työ tehdään huolellisesti, metsitys on taloudellisesti kannattavaa, arvioi Tapio Oy:n metsäasiantuntija Airi Matila.
Etenkin turvetuotannosta poistuneilla alueilla yli metrin vahvuinen jäännösturvekerros tai liika vesi voivat estää metsittämisen. Tällaiset kohteet on usein järkevämpää ennallistaa suoksi tai kosteikoksi.
”Metsittämisen vaihtoehdoista kannattaa keskustella turveyrittäjän kanssa. Hänellä on paras tieto siitä, missä vesi seisoo tai miten paksu kerros jäännösturvetta on”, Matila sanoo.
Ennen töiden aloittamista Matila kehottaa pohtimaan tovin luonnon- ja maisemanhoitoa. Jos metsitysalueen vieressä on talo, sen lähelle voi istuttaa lehtipuita tuomaan vaihtelua. Suuren kiven ympärille voi jättää avointa tilaa ja tällä tavoin luoda maisemaan kiinnekohdan.
”Maisemanhoidolla saadaan aiempi maankäyttö näkyviin. Keinojen ei edes tarvitse olla suuria. Vaatimatonkin asia voi juuri siinä ympäristössä olla merkittävä.”
Tapion joutoalueiden metsityssuositukset löytyvät osoitteesta metsanhoidonsuositukset.fi.
Valtaisa heinäysurakka
Joutomailla maan ravinnetalouden ongelmat ovat yleisiä. Eri kohteissa ongelmat ovat erilaisia. Ravinteita saattaa olla liian vähän, liikaa tai väärässä suhteessa puiden tarpeeseen nähden.
Vehkojan savipohjaisessa peltomaassa on puutetta boorista.
”Ravinnehäiriö tulee korjata, ennen kuin se alkaa näkyä taimissa. Tällä kohteella boorilannoitus tehdään viiden vuoden kuluttua istutuksesta”, Halonen kertoo.
Vanhassa peltomaassa rikkakasveja on yleensä runsaasti ja pintakasvillisuuden kasvuvoima valtava. Vehkojan peltoheitto ei tee tässä asiassa poikkeusta. Juolavehnää, hiirenvirnaa, apilaa, timoteitä ja ohdaketta näkee minne vain katseen kääntää.
Mättäissä taimet saavat pienen etumatkan pintakasvillisuudelta, mutta heinäystä on kuitenkin lähivuosina tehtävä ahkerasti, todennäköisesti jopa kaksi kertaa vuodessa.
”Heinän lakoontuminen lakkaa olemasta uhka puuntaimille vasta, kun taimet ovat noin 70-senttisiä”, Halonen muistuttaa.
Tapio Oy suosittelee vanhojen maatalousmaiden metsitykseen kaksivuotisia kuusentaimia. Ne kannattaa tilata taimitarhalta hyvissä ajoin.
Joutomailla erilaiset ravinnetalouden häiriöt ovat yleisiä. Vehkojan kohteen boorin puute korjataan boorilannoituksella. Kuva: Jyrki LuukkonenKriittiset ensivuodet
Vasta sitten, kun taimikko ehtii varhaisperkausikään, metsänomistaja voi hengähtää. Kriittiset ensivuodet ovat takana, ja metsän jatkokehitys etenee tuttua metsänkasvatuksen uraa.
Kun kuuset ovat noin metrin mittaisia, taimikosta perataan pois kuusten kasvua haittaava lehtipuuvesakko sekä etukasvuiset ja huonolaatuiset puuyksilöt.
Taimikonhoidon aika on sitten, kun kuuset ovat 3–4-metrisiä. Taimikonhoidossa säästetään laadukkaimmat rungot, joiden sekaan jätetään monimuotoisuuden turvaamiseksi vähintään 10 prosenttia lehtipuuta sekä tiheiköitä riistan suojapaikoiksi.
”Tällaisessa maassa on potkua, joten parinkymmenen vuoden päästä puusto kasvaa silmissä. 60 vuoden päästä tässä on kahteen kertaan harvennettu, uudistuskypsyyden kynnyksellä oleva kuusikko”, Lauri Halonen ennustaa.
Liika vesoittuminen on yleisin hylkäämisen syy
Tammikuussa 2022 metsitystukea oli myönnetty 4 500 hehtaarille. Myös hylättyjä kohteita oli runsaasti, 3 700 hehtaaria.
”Metsitystuen kohdalla hylättyjen hankkeiden osuus on poikkeuksellisen suuri suhteessa haettuun pinta-alaan”, sanoo Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen.
Valtaosa hylätyistä hankkeista, noin 2 000 hehtaaria, hylättiin, koska alue oli joko metsittynyt luontaisesti tai voimakkaasti vesakoitunut.
Vesakoituneiden ja vähäarvoista puuta kasvavien alueiden hankehakemusten hylkääminen on aiheuttanut tyytymättömyyttä metsänomistajien parissa.
”Vesoittumisen määrän arviointi ja laintulkinta siitä on ollut vaikeaa. Hiilensidonnan kannalta olisi järkevämpää, että nämäkin alueet raivattaisiin ja viljeltäisiin”, Pirkonen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan metsitystuelle jatkoa, mutta esimerkiksi tukitasoista ei vielä ole tietoa. Pirkosen mukaan uuden tukijärjestelmän valmistelussa pyritään ottamaan huomioon nykyisen lain soveltamisessa havaittuja kipupisteitä.
”Näistä yksittäisenä voidaan nostaa esille vesoittuneen alueen määritelmä.”
Nykymuodossaan laki metsitystuesta on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Tukivaroja on Pirkosen mukaan edelleen jäljellä siinä määrin, että kaikki vireille tulevat, tukiehdot täyttävät hankkeet voidaan rahoittaa.
Alkuvaiheen ruuhka on tasoittunut, ja nykyään hankkeiden käsittelyaika on muutamia viikkoja.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
