
Suojelemalla monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan hidastaa luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutosta. IBC-Carbon-hankkeen tutkijat ehdottavat hiilikorvausta kanavoimaan ilmastorahoitusta metsänomistajille. Korvaus voitaisiin sisällyttää metsien monimuotoisuuden Metso-suojeluohjelmaan.
Metsiensuojelu on tärkeimpiä keinoja hidastaa luontokatoa. Suojellut metsät ovat samalla hiilen varasto ja hiilinielu, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (Syke) muistuttavat tiedotteessaan.
"Monet monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsät ovat merkittäviä hiilivarastoja tai hiilinieluja. Metsä varastoi ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa, myös vanhana", toteaa Syken tutkimusprofessori Martin Forsius.
Forsius johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon-hanketta, jossa tehtyyn tutkimustyöhön nyt julkaistu politiikkasuositus nojaa.
EU:n biodiversiteettistrategian hengen mukaisesti Suomen tulee suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella tiukasti. Samalla Suomen nettohiilinielua tulee kasvattaa.
Jos hiilikorvaus lisättäisiin Metson valikoimaan, kokonaiskorvaus suojelusta kasvaisi, suojelusta tulisi tuottoisampaa ja ohjelmaan tarjottaisiin enemmän ja parempia kohteita.
"Hiilikorvaus osana Metso-ohjelmaa on uusi innovaatio. Se lisää metsänomistajan kannustimia monimuotoisuuden suojeluun ja vahvistaa metsän hiilivarastoa", kiittelee emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
"Hiilikorvaus auttaisi saavuttamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen. Tämä on hyvä peruste kohdentaa ilmastorahoitusta vahvistamaan Metso-ohjelmaa", Ollikainen sanoo.
Hiilikorvauksen lisääminen Metson rahoitukseen ei muuttaisi suojelun pinta-alatavoitetta, joka on 40 000 hehtaaria vuosille 2026–2030. Sen sijaan hiilikorvauksella suojelun piiriin saataisiin sekä monimuotoisuuden että hiilen kannalta laadullisesti parempia kohteita.
Puuston hiilivarasto kasvaisi hiilikorvauksen myötä kymmenessä vuodessa noin 0,6 miljoonalla hiilidioksiditonnilla, kun sitä verrataan nykyiseen Metso-ohjelmaan ilman hiilikorvausta.
Hiilikorvaus voitaisiin maksaa joko suojeltavan metsän hiilivarastosta tai suojelun jälkeisinä vuosikymmeninä puustoon sitoutuvasta hiilestä. Tutkijat suosittavat, että ensivaiheessa hiilikorvausta maksettaisiin monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien hiilivarastosta.
Tarvittava ilmastollinen lisärahoitus olisi 180 miljoonaa euroa vuosille 2026–2030.
Lue myös
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
