Mikael Helenelund esittelee pellettilämmitykseen kuuluva koneistoa. Kuva: Riitta Mustonen
Pellettipula iskee nyt laajalti lämmitysasiakkaisiin: ”Ei vielä tiedetä, miten pärjätään talven yli”
Kuinka toimitusvarmuus voi pettää Euroopan metsäisimmässä maassa, porvoolaislämmittäjä ihmettelee.Tilaajalle
Helenelundin talo on rakennettu 1800-luvulla ja siellä on myös kaakeliuuneja, joita Mikael Helenelund on nyt alkanut lämmittää. Pellettilämpökeskus rakennettiin pihapiirissä olevaan toiseen taloon, ja sillä lämpiää tämä päärakennus ja kummankin talon vedet. Kuva: Riitta MustonenRuotsalaisen seurakunnan eläkkeellä oleva kanttori Mikael Helenelund asuu vaimonsa kanssa vanhaa maatilan päärakennusta Porvoon Saksalassa.
Mikael Helenelund huolissaan, koska ei saa hankittua pellettiä talonsa lämmön ja lämpimän veden tuottamiseksi mistään. Hän tarvitsisi pellettikuorman marras–joulukuussa.
Tilaussoitto Vapo-brändin alla myytävän pelletin hankkimiseksi tuotti vesiperän.
”Pahinta on, ettei tiedä saako sitä lainkaan, edes kalliimmalla hintaa”, Helenelund sanoo.
Asuintalon kylpyhuoneen ja eteisen lattialämpö saadaan pelletistä. Perinteiset kaakeliuunit ovat nyt talven turvana talvella käytettävissä huoneissa.
Metsänomistajana Helenelund kuvitteli metsäteollisuudelle raaka-ainetta myyvänä saavansa vastavuoroisesti yhtiöiltä sivutuotteena syntyvää vihreää polttoainetta.
”Luulisi että Euroopan metsäisimmässä maassa riittäisi tavaraa, mutta nyt se on kaikkea muuta kuin varmaa. Suomessa on noin 20 000 lämmittäjää, joista kaikki ovat samassa tilanteessa.”
Pellettiä on kulunut 10 tonnia vuodessa. Kerrallaan mahtuu siiloon viisi tonnia ja joulukuun alun täytöillä on pärjätty seuraavaan vappuun asti. Pienillä pellettisäkeillä ei voi Helenelundin mukaan koko ajan lämmityspoltinta täyttää.
”Kauran polttamiseen kehotetaan, mutta siihen laitteita ei ole rakennettu. Tukkeutumisen estämiseksi ne vaativat jatkuvaa huoltoa. Hakejärjestelmä taas ei mahdu meille.”
Jos siilo on ollut tyhjänä ennen seuraavaa toimitusta, on ostettu 15 euroa nykyisin maksavia 20 kilon säkkejä. Tätä isompi 500 kilon säkki vaatii logistiikkaa ja täyttötöitä.
”Automaattisuus pelletissä miellyttää, kun puhallus siiloon on käynyt vaivattomasti. Jos nyt jostain löytyy 500 kilon säkki, kyllä sekin käy.”
Yksityisasiakkaat ovat tänä syksynä samassa tilanteessa, mutta Helenelund ymmärtää, jos tavaraa ei ole myytäväksi asti.
”Olisi silti tärkeä tietää, että raaka-ainetta riittää tämän lämmitystavan valinneille”, 16 vuotta samaa tekniikkaa käyttänyt Helenelund sanoo.
Saatavuus on hänen mielestään suurempi ongelma kuin se, että hinta nousee.
”Vielä ei tiedetä, miten pärjätään talven yli. Etsin netistä jatkuvasti pellettiä, mutta ongelma on myös se, että sitä pitäisi saada toimitukseen vasta silloin kun tarvitsee.”
Helenelund toivoo, että Vapo voisi päästää yksityisasiakkaat sopimusasiakkaaksi toimitusten varmistamiseksi.
”Tehdäänhän sähköyhtiöidenkin kanssa vastaavia sopimuksia. Olisi kohtuutonta, jos sähköyhtiö kertoisi kuluttajalle, että sähköä meneekin vain yrityksille.”
”Olisi kohtuutonta, jos sähköyhtiö kertoisi kuluttajalle, että sähköä meneekin vain yrityksille.”
Ukrainaan kohdistuneen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Suomen pellettimarkkinoilta tarjontaa on poistunut noin yksi kolmasosa, kertoo Neova, entinen Vapo, kotisivuillaan.
”Viime viikkojen aikana lämmityspelletin kysyntä ja tilausmäärät ovat ylittäneet aikaisempien vuosien tilausmääriin perustuneet ennusteemme monikymmenkertaisesti.”
Varastossa tällä hetkellä olevat pelletit sekä tulevan talven pellettituotanto on myyty loppuun eikä lisäraaka-aineita ole saatavissa markkinoilta pellettituotannon lisäämiseksi.
Tästä syystä lämmityspelletin kuluttaja- ja jälleenmyyntikauppa on keskeytetty toistaiseksi, eikä uusia tilauksia oteta vastaan. Tauko jatkuu todennäköisesti kevääseen 2023 asti.
Pelletit valmistetaan puunjalostuksen sivutuotteista, sahanpurusta ja kutterinlastusta suomalaisesta raaka-aineesta.
Neovalla on Suomessa pellettitehtaat Haukinevalla, Ilomantsissa, Kärsämäellä, Turengissa, Ylistarossa ja Vilppulassa. Tuotantolaitosten kapasiteetti Suomessa on yhteensä noin 300 000 tonnia vuodessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
