• Tutkimus: Merimetso ei rohmua rannikon ahvenkantoja, joiden tila on hyvä

    Ahvenen ohella merimetson tärkeitä saalislajeja ovat muun muassa särki, kiiski ja kivinilkka.
    Kesällä 2021 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa 24 300 kappaletta.
    Kesällä 2021 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa 24 300 kappaletta. Kuva: Irma Mikkola
    Metsä
    27.1.202215:00
    Katja Lamminen

    Suomen rannikkovesillä pesivät merimetsot eivät ole suuresti verottaneet rannikon ahvenkantoja. Tutkituilla alueilla merimetsot saalistivat vuosittain noin 4–10 prosenttia ahvenista.

    Tutkimuksen tekivät Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Jyväskylän yliopisto vuosina 2008–2019.

    Aiempien tutkimusten mukaan merimetsot saalistavat suhteellisen pieniä, noin 9–22 senttimetrin pituisia ahvenia. Ne muodostavat lintujen ravinnosta 20–40 prosenttia.

    Ahvenista enimmäkseen naaraat kasvavat kalastajien suosimaan kokoon, vähintään 23 senttimetrisiksi. Merimetson saalistamista ahvenista noin puolet kuuluu kalastettavaksi kasvavaan kannan osaan.

    Luken tutkijan Mikko Olinin mukaan merimetsojen saalistuksesta aiheutunut ahvenien vuotuinen kuolleisuus on 4–10 prosenttia, rannikkoalueesta riippuen. Kyseessä on mediaani eli jakauman keskimmäinen arvo. 80 prosentin todennäköisyydellä ahvenien kuolleisuus on 3–21 prosentin välillä.

    Muu kuolleisuus, johon sisältyy muun muassa petokalojen saalistus ja taudit, on pienikokoisilla ahvenilla todennäköisimmin noin 45 prosenttia.

    Tutkimuksessa ahvenen runsaus arvioitiin saalistilastojen, saalisnäytteistä saadun tiedon ja aiempien tutkimusten perusteella. Merimetsojen ravinnonkulutus arvioitiin kannan koon ja niiden ravintoa koskevan tiedon perusteella.

    Pesivien merimetsojen määrä on pysynyt viime vuosina vakaana suuressa osassa Suomen rannikkoa.

    Ahvenen ohella merimetson tärkeitä saalislajeja ovat muun muassa särki, kiiski ja kivinilkka.

    Ahven tuottaa suotuisissa olosuhteissa suuria määriä jälkeläisiä, joten ahventiheys voi vaihdella huomattavasti eri vuosina. Erityisesti alku- ja keskikesän lämpötilat vaikuttavat ahvenvuosiluokan runsauteen.

    Ahvenkantojen tila rannikkovesissämme on luokiteltu Itämeren suojelukomission (Helcom) seurannassa hyväksi.

    Ahven hyötyy ilmaston lämpenemisestä, ja hyviä ahvensaaliita on saatu entistä pohjoisemmilta merialueilta, mutta pitkälle edennyt rehevöityminen haittaa sen menestymistä.

    Artikkelin aiheet
    merimetso
    ahven
    rannikko
    tutkimus
    Luke
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle