Metsä nyt: Metsätiedon laatu paranee koko ajan
Avoin metsätieto on ollut puolitoista vuotta vapaasti saatavilla Metsään.fi-verkkosivuilla, kun metsätietolain muutos astui voimaan.Tilaajalle
Metsänomistaja näkee Metsään.fi-palvelussa oman metsänsä tiedot, kun kirjautuu sisään. Avoimen metsätiedon palvelussa ei näy tietoja kiinteistöstä, omistajasta, organisaatioista tai rahasummista. Kuva: Risto JussilaLokakuun 2019 loppuun mennessä avointa metsätietoa oli ladattu 11 miljoonaa kertaa ja karttapalveluita käytetty keskimäärin 250 kertaa päivässä. Avointa metsätietoa ovat tiedot metsävaroista, metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, metsänkäyttöilmoituksista ja Kemera-töistä.
”Tietoa voi hyödyntää karttapalveluina, ladattavina paikkatietoaineistoina sekä teknisten rajapintojen kautta”, kertoo metsätietoasiantuntija Juha Inkilä Suomen metsäkeskuksesta.
Tarjolla oleva tieto on joko Metsäkeskuksen keräämää tai sille metsänkäyttöilmoituksista ja Kemera-asiakirjoista karttunutta tietoa. Metsäkeskuksen keräämä tieto on enimmäkseen peräisin kaukokartoituksesta eli laserkeilauksesta ja ilmakuvauksesta. Osa aineistosta on kerätty maastotyönä.
Seuraavaksi avoimen metsätiedon palveluun tulevat saataville latvusmallit eli laserkeilauksen tuottamat pintamallit puuston korkeudesta.
Se, miten ajantasaista metsätieto on, riippuu aineistosta. Esimerkiksi metsävarakuvio päivittyy vähintään kerran vuodessa kasvunlaskennan yhteydessä. Eri aineistoryhmissä on Inkilän mukaan käytännössä joka päivä jotain päivityksiä.
Avointa metsätietoa isojen organisaatioiden järjestelmien kautta käyttävät asiakkaat ovat toivoneet aineistojen hallinnan helpottamiseksi palvelua, jonka avulla käyttäjä saisi selville tietyn ajankohdan jälkeen muuttuneet kohteet.
Laatu paranee koko ajan
Avoimen metsätiedon pohjalta on tehty jo useita erilaisia sovelluksia. Esimerkiksi WoodsApp-sovelluksen avulla puunostajat ja yrittäjät voivat etsiä puukauppa- ja metsätyökohteita. ProMS Mobile on sovellus, josta käyttäjä voi metsässä liikkuessaan katsoa, minne on suunniteltu hakkuita ja missä on arvokkaita luontokohteita. Tapion ForestKIT-järjestelmässä avoin metsätieto toimii metsävarojen hallinnan ja metsäsuunnittelun tukena. Karttaselain-palveluun avoimet metsätiedot tulivat tarjolle lokakuun alussa.
Inkilä toivoo, että avointa metsätietoa käytettäisiin vieläkin ennakkoluulottomammin.
”Toivon näkeväni esimerkiksi maiseman visualisointiin liittyviä sovelluksia.”
Metsätiedon laatu paranee sitä mukaa kuin tiedonkeruun menetelmät kehittyvät. Ensi vuonna alkavien kansallisten laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmien myötä metsävaratietojen inventointikierros kestää 10 vuoden sijaan vain kuusi vuotta.
”Nopeamman kierron ansiosta saamme kentältä tietoa tiheämmin. Kaukokartoituksen lisäksi tarkkaa tietoa saadaan myös hakkuukoneiden keräämänä ja omavalvonnan keinoin.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2019.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
