Mamata Bhattarai on kiinnostunut erityisesti hemiselluloosan käyttämisestä elintarvikkeissa. Kuva: Mamata Bhattarai
Vuoden väitöskirjapalkinnon voittaja tutkii hemiselluloosan käyttömahdollisuuksia – puun rakennusaine sopii vaikka jugurtin valmistukseen
10 000 euron väitöskirjapalkinto jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Väitöskirjassa tutkittiin kuusen hemiselluloosan hyödyntämistä. Kuva: Maria MiklasSuomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö myöntää vuoden väitöskirjapalkinnon Mamata Bhattaraille 1.9. Bhattarain väitöskirjassa tutkitaan puun hemiselluloosan käyttöä.
"Tutkin väitöskirjassani hemiselluloosan käyttöä jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi emulsioiden stabilointiaineena", Bhattarai kertoo. Hän on kiinnostunut hemiselluloosan käytöstä etenkin erilaisissa elintarvikkeissa, kuten jugurtissa tai salaatinkastikkeessa.
"Koska hemiselluloosista ei ole paljoa tietoa ja tutkimuksia, minun piti tutkia niiden perusominaisuuksia, kuten miten ne toimivat kosketuksissa veden kanssa ja millaisia ominaisuuksia niillä on teollisissa tuotteissa."
Hemiselluloosa muodostaa selluloosan ohella kasvien kuidun. Lisäksi kasveissa on ligniiniä.
"Yhdessä nämä kuidut tekevät kasvien vahvan rakenteen. Esimerkiksi puissa selluloosa tekee lujan rungon. Hemiselluloosa tuo siihen taipuisuutta, eli minkä takia puut huojuvat tuulessa eivätkä katkea. Ligniini on ikään kuin liima-aine siinä välillä", kertoo Bhattrain väitöskirjan ohjaaja, elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston professori Kirsi Mikkonen.
Bhattarai aloitti väitöskirjansa vuonna 2017. Sitä ennen hän työskenteli Helsingin yliopistolla Mikkosen tutkimusryhmässä tutkimusavustajana. Avustajan työssään hän kiinnostui hemiselluloosasta ja etenkin sen hyödyntämisestä kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta.
Bhattarai on julkaissut jo kolme tutkimusta. Väitöskirjan tutkimukset paljastavat, että hemiselluloosien hyödyntäminen on kannattavaa.
"Hemiselluloosat ovat parempia stabilointiaineita kuin nyt käytössä olevat aineet. Niillä ei ole ainoastaan stabiloivaa vaikutusta, vaan myös muita monikäyttöisiä vaikutuksia", Bhattarai selittää.
"Emulsioissa ne voivat estää rasvahappoja hapettumasta. Se on hyvä ominaisuus, eikä silloin ole tarvetta erikseen lisätä muita hapettumisenestoaineita. Hemiselluloosat ovat jo nyt hyviä tai jopa parempia kuin markkinoilla nyt käytettävät tuotteet."
Tulokset muodostavat hyvän perustan hemiselluloosan hyödyntämiseen muillakin osa-alueilla kuin elintarvikkeissa. Niitä voi hyödyntää stabilointiaineen lisäksi esimerkiksi biohajoavassa filmissä tai haavanhoidossa käytettävissä hydrogeeleissä.
"Toivon, että aiheesta tehdään jatkossa vielä lisää tutkimusta", Bhattarai toteaa.
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön 10 000 euron väitöskirjapalkinto jaetaan tänä vuonna ensi kertaa. Jatkossa palkinto tullaan jakamaan vuosittain.
”Palkinnolla haluamme kannustaa nuoria tutkijoita suuntautumaan Suomen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseen”, sanoo Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Pekka A. Nurmi.
Bhattarain väitöskirjan katsottiin edistävän Suomen metsäpohjaista biokiertotaloutta innovatiivisella tavalla.
”Väitöskirjassa on tarkasteltu kuusikumia tavalla, jolla on suuria teollisia ja kaupallisia mahdollisuuksia. Erityisen kiinnostavaa on hemiselluloosan hyödyntäminen ruoantuotannossa”, Nurmi toteaa valintaperusteista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
