Metsätaimien lannoittaminen uudentyyppisellä starttilannoitteella on yleistynyt Suomessa – ”Meillä on opittavaa ruotsalaisilta”

Ruotsalaisen Arevon kehittämän arGrow-starttilannoitteen vastaanotto Suomessa on ollut maltillista. Uudentyyppisen taimilannoitteen hyödyistä odotetaan tutkimustuloksia, joiden uskotaan määrittävän tulevia lannoitteenkäytön suuntaviivoja.

Luonnonvarakeskus (Luke) aloitti koetoiminnan lannoitteen vaikutuksista viime keväänä ja aikoo istuttaa tänä vuonna lisäalan toisen vuosikerranteen saamiseksi.

”Lisäksi on meneillään pienempi koe, jossa selvitetään lannoitteen vaikutusta juuren kehitykseen. Tuloksia kokeista saadaan aikaisintaan syksyllä”, kertoo johtava tutkija Timo Saksa.

Tutkimuksessa tarkkaillaan myös voisiko arginiini parantaa syksyllä istutettavien taimien juurtumista, talvenkestoa ja edelleen kasvuun lähtöä seuraavana keväänä. ”Muokatuilla uudisaloilla ei pitäisi olla ravinteista puutetta, mutta koealalla nähdään, tuoko lannoite taimille lisätehoa” Saksa tarkentaa.

Lannoite sisältää arginiinifosfaattia, jossa typpi on orgaanisessa muodossa. Orgaaninen typpi on helpommin kasvien hyödynnettävissä kuin epäorgaanisessa muodossa oleva ammonium- ja nitraattityppi.

Taimilannoite on alkanut kiinnostaa metsänomistajia myös Suomessa ja kiinteällä annostelijalla varustettuja pottiputkia sekä käsikäyttöisiä annostelijoita on myyty aikaisempaa enemmän, kertoo myyntipäällikkö Timo Räikkönen Uittokalustolta.

Fin Forelian myyntipäällikkö Johan Grönrosin mukaan tuotteen myynti on kasvanut odotuksiin nähden kohtalaisesti. Suurinta myynti on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, mutta myös muilla alueilla nähdään kasvua kiinnostuksessa.

Nyt käynnissä olevat kenttäkokeet määrittelevät suuntaviivoja, mutta Grönros on luottaa Ruotsissa saatuihin koetuloksiin. ”Erityisesti ravinneköyhien alueiden istutuksissa lannoituksesta on hyötyä”, Grönros täsmentää.

Taimilannoitus on yleistynyt Ruotsissa, jossa lannoitteen toimivuutta on tutkinut Ruotsin metsäntutkimuslaitos Skogforsk. Koealat sijaitsevat Pohjois-Ruotsin Västerbottenissa.

Fin Forelia myy tuotteitaan myös Ruotsin markkinoille ja Grönros näkeekin eroja metsänomistajien suhtautumisessa metsänhoidon uusiin keinoihin.

”Ruotsissa ajatusmalli lähtee aina parhaasta mahdollisesta metsänkasvusta, kun taas meillä Suomessa mietitään usein paljonko erinäiset toimenpiteet maksavat”, Grönros tarkentaa.

Kärköläläisen emeritusmetsänomistajan Tapio Airolan taimikko sai keväällä 2020 arGrow-lannoitetta, jolla tavoiteltiin nopeutettua kasvua heinäysvaiheen yli.

76-vuotias Airola kertoo olevansa aina valmis kokeilemaan uutta. Alan pioneerina kokeiltiin myös taimilannoitusta, josta kahden vuoden kokemuksella on havaittavissa selvää hyötyä etenkin männyntaimilla.

”Kärkölässä hirvituhojen riski on suuri ja tarvittaessa myös taimikoiden heinäys on muistettava tehdä ajallaan. ArGrowilla lannoitetut männyntaimet ovat selvästi lannoittamattomia tuuheampia ja nopeakasvuisempia, mikä edesauttaa niiden selviytymistä taimivaiheen yli”, Airola kertoo.

Omasta positiivisesta kokemuksestaan huolimatta Airola kertoo odottavansa suurella mielenkiinnolla Luken tutkimustuloksia lannoitteen todellisesta hyödystä. ”Siitä saa tarkentavaa tietoa, mihin taimikoihin lannoitusta kannattaa kohdentaa, vaikka lannoituskustannus ei hehtaaria kohti suuri olekaan”, Airola jatkaa.

Edit. 14.6.22 klo 8.29 otsikkoa muutettu.