

Kyllä nahkaturvakengät ovat mukavat jaloissa, kun tekee metsätöitä. Ei ihme, että niin monet metsänomistajat pitävät niitä.
Vettä lotisevilla mailla kumiturvasaappaat ovat silti edelleen valttia. Ehjinä ne eivät vuoda, eivätkä ime vettä tippaakaan.
Metsään lähtiessä kumiturvasaappaat voi polkaista kumartumatta jalkoihin. Selästä kankealle tämä mukavuus on plussaa.
Pintaan tarttunut muta ja savi on saappaista helppo huuhtaista pois. Puru ei jumitu niihin kuten nahkaturvakenkiin. Rispaantuvia nauhoja ja niiden vaihtoa ei ole. Saappaita ei tarvitse erityisemmin kuivatella, eikä rasvata.
Näin pitkä lista hyötypuolia miellyttää vaivattomuutta arvostavaa.
Hyödyt ehkä myös kantavat yli sen, että hikisten kumiturvasaappaiden vääntäminen pois jaloista voi vaatia melkoisen painiottelun.

Kumiturvasaappaissa viiltosuojat ulottuvat paljon ylemmäksi kuin nahkaturvakengissä. Niiden kanssa osa viiltosuojauksesta syntyy turvahousujen lahkeista.
Mutta entä jos lahje nousee?
Sääriluu voi silloin jäädä ilman viiltosuojaa nahkaturvakengän yläpuolelta.
Kumiturvasaappaiden pitkät varret suojaavat sääriä iskuilta.
Tämän varalta lahkeet lukitaan kengännauhoihin tai lenkkeihin kiinnittimillä. Kaikissa turvahousuissa kiinnittimiä ei kuitenkaan ole. Turvan saa silloin pitämällä sahatessa lahkeita silmällä. Kovin helposti ne eivät nouse kenkien päälle.
Kumiturvasaappaissa on plussaa myös se, että niiden pitkät ja kovat viiltosuojat pehmustavat sääriä iskuilta. Tällejä tulee muun muassa kompuroidessa.
Molemmissa kenkätyypeissä on varpaiden suojana kuppi, joka on yleensä terästä, mutta voi olla myös alumiinia. Viiltosuojissa luokat tarkoittavat, miltä moottorisahan teräketjun ketjunopeudelta luokka enintään suojaa: 1-luokka 20 m/s, 2-luokka 24 m/s ja 3-luokka 28 m/s.


Lestin leveys vaihtelee nahkaturvakengissä huomattavasti. Siksi ne on paras sovittaa, ettei tule hutia.
Liian leveä lesti ei tue jalkaa kunnolla. Liian kapea alkaa kävelymetrien myötä puristamaan.
Nahkaturvakenkien lestit voivat poiketa todella paljon toisistaan.
Leveäjalkainen saattaa haksahtaa liian kapealestisiin, vaikka sovittaa kengät, jos parantaa istuvuutta valitsemalla liian suuren koon. Varpaisiin jää silloin liikaa tyhjää ja kenkä on kömpelö.
Lestin kokoa ja mallia voi tutkia sovittamisen lisäksi myös niin, että kääntää kengän ympäri ja katsoo pohjaa. Eri kenkiä tällä tavalla syynäten huomaa, että nahkaturvakenkien lestit voivat poiketa todella paljon toisistaan.
Nahkaturvakengässä pohja voi taipua paljon, vähän tai ei ollenkaan.
Taipumaton pohja tekee kävelyn kovalla alustalla – ja myös kaupan lattialla – kulmikkaaksi. Hieman kuin kävelisi laskettelumonot jaloissa.
Jäykät pohjat nostavat kävellessä lonkkia enemmän kuin taipuisat. Jos lonkissa on kulumaa, on hyvä kokeilla kävellen, onko lonkilla huomauttamista kenkävalintaan.
Metsässä maapohja on kuitenkin lähes aina periksi antavaa ainesta. Jäykkä kengän pohja ei siellä tunnukaan enää niin kulmikkaalta kävellä kuten vaikka tiellä.
Silti jäykkiin pohjiin pitää ehkä aluksi totutella.
Entä voiko käydä niin, ettei niihin totukaan?
Ainakaan se ei ole ihan tavallista. Itse totuin aikoinaan nahkaturvakenkiin muutamassa päivässä. Metsäautotiellä ne tuntuvat aina hieman kulmikkailta, mutta metsässä en sitä huomaa ja jäykissä pohjissa on myös monia etuja.


Kävely jäykkäpohjaisilla kumiturvasaappailla vaikkapa asvaltilla ei tunnu yhtä kulmikkaalta monokävelyltä kuin jäykkäpohjaisilla nahkaturvakengillä.
Ero johtuu siitä, että pohjistaan jäykissä kumiturvasaappaissa pohjan muoto on hyvin kaareva.
Esimerkiksi EuroLogger 3 -kumiturvasaappaissa pohjat ovat kantapäätä lukuun ottamatta todella käyrät. Kun niillä seisoo lattialla, saappaan kärjen kohdalta keinutuolin jalasta muistuttava pohja nousee todella selvästi lattiaa korkeammalle.
Kaarevuus poistaa kävelystä jäykän pohjan aiheuttamaa kulmikkuutta ja pitkien varsien siihen vielä tuomaa lisäjäykkyyttä. Askelia ottaessa kengät keinahtelevat voimakkaasti eteenpäin.
Saatavilla on myös pohjiltaan taipuisia kumiturvasaappaita. Kulku esimerkiksi kivikossa tai oksanrankojen päällä rasittaa niillä jalkapohjia enemmän. Kokeilussamme niitä ei ollut.
Myös jäykkien nahkaturvakenkien pohjissa on aina kaarevuutta, mutta vähemmän. Sitä ei tarvita niin paljon, koska varret ovat lyhyet.
Jos nahkaturvakengissä on pitkähköt varret, ne lisäävät kävelyn kulmikkuutta. Sitä voi vähentää, kun ei nauhoita kenkiä ylös asti. Samaa kätevää konstia voi käyttää, kun totuttelee uutuuden jäykkiin nahkaturvakenkiin, olivatpa varret lyhyet tai pitkät.

Kiertojäykkyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti pohjaa vääntyy leveyden suunnassa.
Se selviää, kun tarttuu kannasta toisella kädellä, kärjestä toisella ja vääntää pohjaa leveyssuunnassa vastakkaisiin suuntiin. Kova vääntö paljastaa eniten.
Kiertojäykkyydessä voi olla suuria eroja. Jäykkäpohjaisissa kiertojäykkyys on yleensä hyvä eli kenkä ei juuri väänny leveyssuunnassa.
Se parantaa tasapainoa epätasaisella, pölli käsissä vielä enemmän. Jalkapohjat myös rasittuvat ja väsyvät vähemmän. Samoin polvien ja lonkkien vääntyminen vähentyy.
Heinikossa ja oksien seassa pohjasta vakaa kenkä vähentää tarvetta tunnustella kengänpohjalla, mitä jalan alla on. Se mukavoittaa työntekoa.


Punnitsin taannoin 14 paria eri kumiturvasaappaita ja 8 paria nahkaturvakenkiä kokona 44. Keskimäärin kumiturvasaappaat painoivat 928 grammaa enemmän kenkäparia kohti. Kenkää kohti se tarkoittaa noin 460 gramman painoeroa.
Monet pitkän metsätyöuran tehneet ovat niin tottuneita kumiturvasaappaisiin, etteivät muita osaa pitääkään.
Pikkukengissä sisätöitä tekevälle metsänomistajalle painoero voi olla melkoinen taakka ja syödä jaksamista.
Raivatessa kävellään enemmän kuin moottorisahatyössä. Siksi nahkaturvakengistä on raivatessa enemmän etua ja iloa. Hakatessa kenkien painon merkitys on vähäisempi.
Raivatessa nahkaturvakengistä on enemmän etua ja iloa.

Kumikenkien sisässä jalat hikoavat enemmän kuin nahkakengissä. Kesäkuumalla nahkaturvakengät voivat tuntua selvästi vilpoisemmilta.
Talvella vähäisempi hikoilu voi tarkoittaa vähäisempää varpaiden palelua.
Joissakin nahkaturvakengissä varret ovat jäykät ja tukevat erinomaisesti nilkkoja.
Savesta ja mudasta likaiset nahkaturvakengät on syytä puhdistaa heti työpäivän jälkeen. Jos kengät ovat märät, kuivaus liian kuumassa kovettaa nahan.
Aika ajoin nahkaturvakenkiin on tarpeen levittää nahkarasvaa tai hoitovahaa. Kenkäharjalla se sujuu parhaiten. Hoitoaineen voi levittää myös paperitupolla ja hangata pintaan kangaspalalla.
Hoidettuina laadukkaat nahkaturvakengät voivat olla hyvin pitkäikäiset.


Metsurin turvahousuista monet mallit ovat nykyisin tyköistuvia ja lahkeista kapeita. Ne ovat mukavat risukossa, mutta kapeudesta voi olla myös haittaa.
Pillilahkeet eivät ehkä mahdu kumiturvasaappaiden päälle.
Pillilahkeet eivät ehkä mahdu kumiturvasaappaiden päälle. Jos lahkeet työnnetään saappaisiin, sinne menevät myös puru ja roskat.
Nahkaturvakenkien päälle metsurin turvahousujen lahkeet mahtuvat aina ongelmitta.
Mutta pikku miina piilee tässäkin yhdistelmässä. Väljät lahkeet nousevat lumessa helposti nahkaturvakenkien lyhyiden varsien yläpuolelle ja kenkiin menee lunta.
Tämä estetään turvahousujen lahkeiden kiinnittimillä, jotka lukitaan kenkiin. Mutta kaikissa housuissa niitä ei ole. Jos turvahousut ovat väljälahkeiset, hangessa kahlatessa on paras käyttää kumiturvasaappaita.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
