Aarre: Herkullinen mustikka on oikea terveyspommi – myös sen lehdet kannattaa hyödyntää

Mustikka (Vaccinium myrtillus) ei ole musta vaan sininen. Silti useissa kielissä marjan nimi on johdettu sanasta musta. Yleensä mustikan pinnalla on sininen vahapeite, mutta metsässä kasvaa myös tummempia mustikoita, joilla ei ole sinistä vahapintaa.

Mustikan marjassa on runsaasti mangaania, joidenkin mittausten mukaan jopa 4,6 mg sadassa grammassa. Ravintoaineena mustikka on maailman parhaita antioksidantteja.

Siinä on erittäin paljon antosyaaneja ja flavonoleja, erityisesti kversetiiniä. Marjassa on kaikkia B-vitamiineja, runsaasti folaattia ja hyvin paljon A-vitamiinia. Muiden marjojen tavoin se toki sisältää myös C-vitamiinia.

Marjassa on myös karotenoideja, muun muassa luteiinia ja zeaksantiinia, sekä paljon E- ja K-vitamiinia, kaliumia, vähän magnesiumia, jonkin verran kalsiumia ja fosforia, melko paljon rautaa ja jonkin verran sinkkiä, seleeniä, jodia sekä natriumia.

Myös mustikan lehdissä on paljon terveellisiä ravintoaineita. Lehdet ovat antibakteerisia, ja ne pystyvät estämään ja hidastamaan lihatuotteiden rasvojen hapettumista. Keväällä ennen lehtiin puhkeamista mustikanvarvut sisältävät muun muassa paljon kromia ja C-vitamiinia.

Mustikan lehdet ovat hyvänmakuisia. Lehdet ja versonkärjet sopivat etenkin yhdessä muiden kasvien kanssa esimerkiksi teeksi, viherjauheeksi ja salaattiin, mustikankukat esimerkiksi juomiin, jälkiruokiin ja salaattiin. Mustikanvarvuissakin on makua. Ne voi upottaa juomaveden sekaan ja antaa veden seistä viileässä yön yli.

Lue Aarteen jutusta monipuolisesta mustikasta: Kuinka mustikat kannattaa säilöä? Mihin ruokiin ja leivonnaisiin marja sopii? Ota talteen myös maistuvat mustikkareseptit.