Pienostaja voi olla riski – riskiä voi hallita sopimalla tarkat ehdot puukaupalle

Energiapuun vahva kysyntä on tuonut markkinoille joukon uusia pienpuun ostajia, joiden kanssa toimimiseen liittyvästä riskistä metsänomistajan on hyvä olla tietoinen, sanoo Metsänhoitoyhdistys Päijänteen myyntipäällikkö Henri Mommo.

”Ammattimainen puunostaminen vaatii pääomaa. Uuden toimijan kohdalla ei tarvita kovin monta hinnoitteluvirhettä, kun ostajan kassa on tiukoilla.”

Mommon mukaan Metsänhoitoyhdistys Päijänteen alueella on muutaman vuoden sisällä useampi pienpuun ostaja mennyt konkurssiin, jolloin metsänomistajan puukauppatulo on jäänyt saamatta.

Puukauppaan liittyvää riskiä voi kuitenkin hallita eri tavoin. Kaupalle kannattaa esimerkiksi sopia ehto, jonka mukaan puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta maksettaessa.

”Jos omistusoikeus siirtyy vasta maksettaessa ja ostaja menee konkurssiin kesken kaupan, puut eivät ole konkurssipesän omaisuutta, vaan metsänomistaja voi myydä ne toiselle ostajalle.”

Kauppakirjoissa on tavallisesti ehto, joka sallii puiden kuljetuksen varastosta eteenpäin ennen mittausta ja maksua. Tähän ei kannata suostua.

”Tukit on tärkeää saada puutavaran jalostuslaitokselle tuoreina. Energiapuussa näin ei ole, vaan puut voivat hyvin odottaa välivarastossa. Jos ostaja on haluton suostumaan ehtoon, kannattaa miettiä, haluaako ylipäätään tehdä kauppaa hänen kanssaan.”

Mikäli yhtään arveluttaa, ostajan taustat kannattaa tutkia. Tilinpäätöstietojen lisäksi on hyvä selvittää esimerkiksi yhtiömiesten taustat ja se, miten pitkään yritys on ollut toiminnassa.

Henri Mommo korostaa, ettei hän halua mustamaalata pien­ostajia.

”Pienostaja ei ole huono vaihtoehto, eikä tarkoitus ole pelotella metsänomistajia. Kaikkia riskejä on kuitenkin hyvä pyrkiä välttämään.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2024.