"Minulla ei ole mitään vihaa suurpetoja vastaan" – Käräjäoikeus antaa tuomionsa Suomen suurimmassa metsästysrikoskokonaisuudessa

Pohjois-Savon käräjäoikeus antaa tänään tuomionsa salametsästysjutussa, jota poliisi on kuvannut Suomen historian laajimmaksi metsästysrikoskokonaisuudeksi. Syyttäjät nostivat marraskuussa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syytteet 31:tä ihmistä vastaan. Useita ihmisiä syytetään muun muassa törkeistä metsästysrikoksista.

Epäillyissä rikoksissa on kyse rauhoitettujen eläinten, kuten ahman, suden tai ilveksen, tappamisesta. Syytteen mukaan syytetyt metsästivät eläimiä Lapinlahdella yli kymmenellä eri kerralla vuosina 2020–2022.

Poliisi kertoi aiemmin, että yksi epäiltyjen tappamista eläimistä oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin pannoittama, Unnaksi nimetty naarassusi. Tapettuja eläimiä oli muun muassa nyljetty ja haudattu sekä eläimen ruhoa oli käytetty haaskana, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän mukaan syytetyt ovat metsästäneet myös ei-rauhoitettuja eläimiä metsästyslaissa kielletyin tavoin. Yksi syytetyistä esimerkiksi metsästi syyttäjän mukaan mäyrää piilottamalla rotanmyrkkyä jauhelihaan ja viemällä myrkytettyjä lihapullia luontoon. Syytetyt ovat syytteen mukaan myös tappaneet ja yrittäneet tappaa laulujoutsenia, kanahaukkoja ja valkoposkihanhen.

Iso osa syytetyistä edisti rikostensa selvittämistä esitutkinnassa. Moni kuitenkin perui oikeudenkäynnissä esitutkinnassa antamansa tunnustuksen. Jotkut syytetyt kiistävät syytteensä, koska heidän mukaansa he ovat esimerkiksi luulleet osallistuneensa luvalliseen ilveksen pyyntiin.

Kaikille syytetyille vaaditaan rangaistuksen ohella metsästyskieltoa, sillä syyttäjän mukaan he ovat osoittaneet ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä. Pisimmillään vaaditut metsästyskiellot ovat kymmenen vuotta.

Syyttäjä vaatii myös, että syytetyt korvaavat valtiolle tappamiensa eläinten arvon. Esimerkiksi ahman arvo oli syytteen mukaan enimmillään 16 500 euroa, suden enintään 9  100 euroa ja ilveksen 2  100 euroa.

Poliisi kertoi aiemmin, että epäillyt ovat noin 30–75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia miehiä. He ovat kuulustelujen perusteella olleet tyytymättömiä nykyiseen petopolitiikkaan ja viranomaistoimintaan. Motiivina oli poliisin mukaan ollut myös jännitys.

Osa kertoi kuulusteluissa, että oli toiminut hetken mielijohteesta tai ajautunut tekemään asioita "porukan mukana". Useampi heistä vähätteli omaa osuuttaan tai kiisti edes tienneensä, että kyseinen jahti oli ollut laiton.

Eräs miehistä arveli, että toivo viranomaisten toiminnan suhteen "on jo menetetty". Toisen mukaan petojen keskellä asuvat ihmiset ovat turhautuneet viranomaisten lepsuun toimintaan ja ovat siksi ottaneet lain omiin käsiinsä.

Monet miehistä halusivat tuoda kuulusteluissa esille, etteivät vihaa susia, vaikka pitävätkin niiden nykyistä määrää liian suurena.

”Minulla ei ole mitään vihaa suurpetoja vastaan. Vastustan luvatonta metsästystä, mutta pidän nykyistä petopolitiikkaa ja viranomaistoimintaa huonoina”, yksi epäillyistä sanoi.